Kohde sijaitsee Kyrönjoessa Hypäjänkoskessa, saarissa, koskessa ja kosken kohdalla rannoilla. Koskessa on kolme saarta, ja myös 1900-luvun myllylaitoksen jäänteet sijaitsevat saaressa, jonka erottaa joen pohjoisrannasta myllyn uoma, jo melkein kokonaan kuivunut.
Paikalla on säilynyt mm. luonnonkivestä tehtyjä myllyihin liittyviä rakenteita, lohkokivijalusta ja tämän päälle rakennettu betoniperusta, joen levyinen betonipato ja sen alapuolella koskessa jäänteitä joen levyisestä kivipadoista (myöhemmin kunnostettu?). Joen pohjoisrannalla on myllystä purettua koneistoa, mm. turbiineja. Joen keskivaiheilla sijaitsevasta saaresta löytyi 1700-luvun isojakokartan osoittamalta kohdalta noin 10 metriä halkaisijaltaan oleva perusta, joka voi olla 1700-1800-luvun myllyn perusta. Pohjoisrannan saaressa on paikalla säilyneen 1900-luvun myllylaitoksen lounaispuolella myös kivirakenteita. Maaston vaikeakulkuisuuden takia aluetta ei päässyt inventoimaan.
Historiallinen tausta: Isojakokartan perusteella Hypäjänkoskessa on ollut toiminnassa mylly joen keskellä sijaitsevassa saaressa 1700-luvulla. Vesimyllyjen viimeisin tehokausi oli 1920–1930 -luvuilla. Isossakyrössä Hypäjänkoskessa ja Reinilänkoskessa sijaitsivat pitäjän suurimmat myllyt. Kummassakin oli toiminut aiemmin kolme myllyä. Koskiosuuksien keskittyessä niihin jäi molempiin toimimaan yksi iso mylly. Hypäjänkosken nk. Tuuralan mylly muutti nimensä vöyriläisten Bengsin omistajaveljesten aikana Bengsin myllyksi. Myllyn yhteyteen rakennettiin korkea sähköllä toimiva vehnämylly.
Ehdotus suoja-alueeksi: Kosken kohta rantoineen, missä on säilynyt rakenteita joessa, saarissa ja joen rannoilla molemmin puolin.
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.