Ylitornio
kiinteä muinaisjäännös
Iso-Horila	1000016399
Tyyppi:	taide, muistomerkit     hakkaukset
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Muut nimet:	Horrilankero, Horilankero, Horilanvaara
Tarkenne:	Struven ketjun piste
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7374929 I: 366556 YKJ P: 7378014 I: 3366674 ETRS89/WGS84 Lat: 66.46489023° Lon: 24.00428942° ETRS89/WGS84 Lat: 66° 27.8934' Lon: 24° 0.2574' ETRS89/WGS84 Lat: 66° 27' 53.6048" Lon: 24° 0' 15.4419"

Kuvaus

Struven ketjun piste, jonka maastomerkinnästä ei ole varmaa tietoa. Inventoinnissa 2002-2009 pisteen on todettu olevan sijaintipaikaltaan kunnossa. Kohteessa oli myös yksi Maupertuis’n retkikunnan 1736 mittauspisteistä. Iso-Horilan mittauspiste on osa Struven ketjua. Struven ketju on UNESCOn maailmanperintökohde. Struven ketju on kolmioketju, joka kulkee lähellä 26 pituuspiiriä Pohjoiselta Jäämereltä Mustallemerelle. Tämän astemittausketjun pituus on noin 2820 km ja se mitattiin vuosina 1816 - 1855. Mittauksella selvitettiin maapallon kokoa ja muotoa. Sitä on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi, koska se silloin kulki vain Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyisin ketjun 265 kolmiopistettä sijaitsevat kymmenen maan alueella: Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Näiden maiden esityksestä ketju hyväksyttiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna 2005. Kussakin maassa on muutama parhaiten säilynyt piste valittu edustamaan ketjua. Yhteensä maailmanperintölistalla on 34 pistettä, ja niistä kuusi on Suomessa: Mustaviiri Loviisan saaristossa, Porlammin piste Lapinjärvellä, Oravivuori Korpilahdella, Alatornion kirkko Torniossa, Aavasaksan mittauspiste Ylitorniolla ja Stuorrahanoaivi Enontekiöllä. Ketjun muut pisteet on suojeltu kansallisin toimin. Suomessa on kaikkiaan 83 ketjun peruspistettä, mikä on lähes kolmannes kaikista. Pisteet on yleensä merkitty kiviin tai kallioon yhdellä tai kahdella poranreiällä. Torniosta pohjoiseen merkkinä on käytetty ristiä. Muutamalle pisteelle ei ole tehty pysyvää merkintää. Suuri osa Suomen alueella olevista pisteistä ja niiden ympäristöstä on säilynyt astemittauksen päivistä.

Luonti: 12.7.2010 Viimeisin muutos: 8.2.2022

Tutkimukset

Anders Donner ja Alfred Petrelius inventointi 1889

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia I no. 4. Helsinki.

Luonti: 12.7.2010

Alfred Petrelius inventointi 1890

Huomautuksia: Uppsökandet af den Rysk - Skandinaviska granmätningen inom Finland belägna triangelpunkter. Fennia III no. 12. Helsinki.

Luonti: 12.7.2010

Pekka Tätilä inventointi 2009

Huomautuksia: Pisteiden inventointi maailmanperintökohteita valittaessa ja ketjun hoitotöiden yhteydessä, Maanmittauslaitoksen julkaisemattomat työaineistot 2002-2009.

Luonti: 12.7.2010

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: