Kulttuuriympäristön palveluikkuna

siirry kartalle	omat tiedot
på svenska


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus


	valtakunnallisesti merkittävä arkeologinen kohde VARK





	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Raasepori
kiinteä muinaisjäännös
Fiskarsin ruukki	1000015802


Tyyppi:	teollisuuskohteet rautaruukit
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty

Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Masuunin paikka

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Fiskarsin ruukinalue on laaja Fiskarsinjoen varteen suurelta osin 1800-luvun kuluessa rakennettu kokonaisuus. Fiskarsin ruukki sijaitsee laaksossa, jonka halki virtaa Degersjön järvestä Pohjanpitäjänlahteen laskeva Fiskarså. Joessa on noin kilometrin etäisyydellä toisistaan kaksi koskea, joiden molempien varrella on 1600-luvulta alkaen ollut raudan ja kuparin jalostukseen liittyviä laitoksia. Koskien keskivaiheilla joesta haaraantuu Risslaå-niminen joki, jonka varrella oli tiiliruukki ja puimala. Fiskarsista käytettiin 1600-luvulla myös nimiä Fischers ja Ålsvik.

Fiskarsin ruukin synty liittyy Antskogin alkuvaiheisiin, sillä Antskogin omistaja Thorswöste perusti Fiskarsin ruukin vuonna 1649 saadakseen masuunin lähemmäs merta. Masuuni ja vasarapaja rakennettiin vierekkäin kosken länsirannalle. Vasarapaja siirrettiin pian ylemmän kosken varrelle, masuuni toimi paikalla vuoteen 1802 asti. Vanhimmat ruukkitoimintaan liittyneet rakennukset ovat sijainneet Fiskarsin alemman kosken rannalla "Alaruukilla". 1800-luvun alussa purettu viimeinen masuuni on sijainnut joen länsirannalla, toimistotiloiksi muutetun entisen hienotaepajan paikalla. Tärkein malmilähde oli Tukholman saariston Utö.

1700-luvun lopussa Fiskarsissa jalostettiin kuparia. Kuparimalmi louhittiin Kiskon Orijärveltä. Orijärven malmin ehtyminen johti raudanvalmistuksen elpymiseen. Johan von Julinin johdolla (1822-1853) ruukin toiminta painottui nimenomaan raudan jalostamiseen. Teollinen toiminta oli Fiskarsissa 1800-luvulla monipuolista ja alueella oli suuri ruukkiyhdyskunta. 1900-luvulla Fiskarsista muodostui monialayritys ja 1980-luvulla teollinen toiminta siirrettiin ruukista Billnäsiin.

Kohteen sijaintitieto (masuunin paikka) on esitetty pistemäisenä. Mahdollisesti ruukkiin ja sen eri vaiheisiin liittyviä erilaisia rakenteita on voinut säilyä laajalla alueella. Alue on luetteloitu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).

Luonti: 7.5.2010 Viimeisin muutos: 7.5.2010

Alakohteet

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Fiskarsin ruukki