Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Tuusula
muu kulttuuriperintökohde
Skavaböle (Hyrylä) Gästgifvars	1000014749

Tyyppi:	asuinpaikat kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	gps, keskipiste
Z/m.mpy alin: 52.50 Z/m.mpy ylin: 55.00
takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Kohde sijaitsee Tuusulanväylän länsipuolella Hyrylän taajama-alueella. Paikalla on säilynyt kahden koulurakennuksen väliin jäävällä alueella Hyrylän vanhaa kylätonttia, jossa on sijainnut Gästgifvarsin ratsutila ja kievari (Mha B50 1/1). Nykyinen paikalla oleva Viksbergin tila on syntynyt Gästgifvarsin 1700-luvun lopulla tapahtuneen jakamisen yhteydessä. Tilan päärakennuksen vanhin osa on vuodelta 1820. Lisäksi pihalla on muutama vanha aitta sekä vuonna 1793 rakennettu kaksikerroksinen piharakennus. (Härö 1988: 62.)

Varhaisimmat maininnat Hyrylästä ovat 1500-luvun alkupuolelta. Vuonna 1543 kylässä oli jo kahdeksan taloa, mutta saman vuosisadan loppupuoliskolla taloluku oli puolittunut, kunnes se taas 1600-luvun alussa nousi jälleen kahdeksaan. Tosin sotavuosien aikaan moni tiloista oli autiona. Ensimmäinen tieto Gästgifvarsista on 1560-luvun puolivälistä, jolloin tilan isäntänä toimi Erkki Juhonpoika. 1500-luvun loppupuolella Hyrylässä riehui tulipaloja, joista vuoden 1591 palo poltti mm. Gästgifvarsin talot. 1600-luvun alussa Gästgifvars pysyi edelleen veronmaksukykyisenä, vaikka ajoittain kylän kaikki muut tilat olivat autioina. (Sarkamo 1983: 90, 300–303.) 1700-luvun alkupuolella, isonvihan aikana, Gästgifvars kärsi venäläisten hävityksestä (Peltovuori 1975: 8).

Gästgifvarsin toiminta majatalona ulottuu ainakin jo 1600-luvun alkupuolelle, jolloin ratsutilaa isännöi Simo Markunpoika (Peltovuori 1975: 202). Kievari on Tuusulan vanhin.

Nykyisen Viksbergin tilan alueella on voinut säilyä useita kylätonttiin liittyvien rakenteiden jäännöksiä, sillä pihapiiri on pysynyt lähes muokkaamattomana. Paikalla on nähtävissä pihalle vievän tien kohdalla talousrakennusten edessä ainakin 5 x 9 m kokoisen kivijalan osa, joka jatkuu nurmikolle. Rakenteen päällä kasvaa melko paksu koivu. Viksbergin päärakennuksen itäpuolella kulkeva kevyenliikenteenväylä on vanhaa tienpohjaa ja sen itäpuolella on myös sijainnut rakennuksia. Paikalla on nähtävissä kaksi mahdollista kivijalkaa. Lisäksi alueen reunassa, Tuusulanväylän lähellä, on kallion päällä ilmeisesti palaneen torpan jäännökset.

Kohteen pohjoispuolisella pellolla on tehty keväällä 2025 metallinetsintää, jonka vanhin ajoitettava löytö on Kristiinan 1/4 äyrin raha 1640- tai 1650-luvulta.

Luonti: 13.11.2009 Viimeisin muutos: 20.3.2025

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Skavaböle (Hyrylä) Gästgifvars