Hattula
kiinteä muinaisjäännös
Pappilanniemi 2	1000013928
Tyyppi:	asuinpaikat     pappilat
Ajoitus:	keskiaikainen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6772762 I: 359836 YKJ P: 6775605 I: 3359950 ETRS89/WGS84 Lat: 61.06458299° Lon: 24.40274280° ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3.8750' Lon: 24° 24.1646' ETRS89/WGS84 Lat: 61° 3' 52.4988" Lon: 24° 24' 9.8741"

Kuvaus

Hattulan vanha kirkkoherran pappilan tontti sijaitsee Pappilanniemellä, jonka erottaa Mierolan kantakylästä Pappilansalmi. Pappilanniemi on savi- ja hiesualueiden ympäröimä moreenimäki, jonka korkeimmalla kohdalla on kallio lähellä pintaa. Pappilan tonttimaat ovat sijainneet moreenialueella, vanhat kotipellot pääosin (hiekka)moreenilla. Hattulan pappilan maat on nykyään pilkottu pieniksi tiloiksi, joista kerrostalorakentamiselta ovat säästyneet vain vanhan pappilan päärakennuksen ja navetan ympäristö. Kerrostalojen ja em. rakennusten väleissä sijaitsevat tiet, pysäköintipaikat ja nurmikentät. Vuonna 1405 ”kuninkaan tuomion haltija Erik” ja Itä-Suomen laamanni Klaus Fleming vahvistivat piispa Johannes III Westfalin ja Hattulan kirkkoherra Johannes Eerikinpojan tekemän kaupan Mierolan kylästä, josta oli ostettu pappilaa varten tarvittavat pellot, niityt, metsät, myllynpaikat ja kalavedet 100 markalla. Ensimmäinen pappilan rakennuskantaa koskeva maininta on vuodelta 1583. Pappilan päärakennus paloi vuonna 1686 ja uusi pappila valmistui 1737 mennessä. Seuraava pappila valmistui vuonna 1786, vanha pappilarakennus jätettiin tuolloin toistaiseksi paikalleen. Viimeisin pappilan päärakennus valmistui vuonna 1865. Hattulan kunta osti 1950-luvulla pappilan tilan mielisairaalaa varten. Pappilan viimeisin päärakennus ja navetta ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Hattulan pappilan sijainti on kuvattu jo Hämeenlinnan seudun kartassa vuonna 1650. Vuoden 1773 kartan mukaan tonttimaa sijaitsi niemen pohjoisreunassa, lähellä rantaa. Vuonna 2012 tehdyn inventoinnin perusteella tontin aluetta on pitkän jatkuneen käytön aikana muokattu ja peitetty täytemaakerroksilla. Kulttuurikerrosten laajuutta ja säilyneisyyttä ei ole voitu arvioida, mutta inventointihavaintojen perusteella sitä saattaa olla vielä jäljellä. Kohde on arkeologisesti kiinnostava, koska pappilan tontin voi historiallisten lähteiden perusteella olettaa sijainneen samalla alueella viimeistään 1400-luvun alusta.

Luonti: 18.3.2009 Viimeisin muutos: 4.9.2017

Tutkimukset

Leena Lehtinen arkistotutkimus 2008

Huomautuksia: Analyysi Hattulan kartoista. Leena Lehtinen 22.10.2008. Tutkimusalueen rajaus perustuu Ramboll Finland Oy:n toimittamaan, laadittavana olevan Hattula keskeisten alueiden osayleiskaavan rajaukseen (15.8.2009). Kylätontille on annettu muinaisjäännöstunnus osana tätä ja Hattulan keskeisten alueitten asemakaavoitustyöskentelyä.

Luonti: 3.4.2009 Viimeisin muutos: 12.10.2009

Leena Lehtinen inventointi 2009

Huomautuksia: Hattulan kylätonttien rajojen määritys ja maastoarviointi 2009. Työ liittyy Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan ja asemakaavojen laatimiseen.

Luonti: 12.10.2009

Hanna-Maria Pellinen inventointi 2012

Huomautuksia: KANTA-HÄMEEN KESKIAIKAISET PAPPILAT. Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Lammin, Tammelan ja Vanajan sekä Urjalan pappilatonttien inventointi 24.7.-30.11.2012.

Luonti: 19.2.2014

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Kanta-Hämeen keskiaikaiset pappilat, Inventointi 2012 Hanna-Maria pellinen    Keskeiset osat, Inventointi 2009 Leena Lehtinen

kopioi linkki tälle sivulle: