Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee kallioisella mäellä Keskuspuistossa, Elonniityn lounaispuolella, 300 m pohjoiskoilliseen Kehä I:n ja Kaarelanvierron risteyksestä. Alue on osittain avokalliota, osittain kuusivoittoista sekametsää. Mäkeä kiertävät ulkoilureitit.
Puolustusasemassa on kallioon louhittuja hautoja ja rakenteita, jotka ovat jääneet suurimmaksi osaksi keskeneräisiksi. Betonilla tuettua taisteluhautaa, jossa on yksi ampumatarvikekomero ja jonka torjuntasuuntana on koillinen, on 10 m. Taisteluhaudan kaakkoispäässä on kallioon louhittu kuoppa (n. 4 x 6 m). Kohteen luoteisosassa on kolme muuta kuoppaa (n. 5 x 5 m, 4 x 4 m ja 3 x 3 m) sekä yksi kuoppa mahdollisesti portaita varten.
Kaakkoisosassa sijaitsee kookas, pääkaupunkiseudun parhaiten säilynyt kaponieeri (sivustatuliasema), jonka ampumasuuntana on itä. Kaponieeri on louhittu kallioon ja seinät on tuettu betonilla. Kaksi metriä paksun betonikaton teräspalkit on räjäytetty pois, jolloin aseman sisäänkäynti ja koillisnurkka ovat vaurioituneet, mutta katto kestänyt. Katossa ja ampumatarvikekomeroissa on vielä teräspalkkeja näkyvissä. Sisäänkäynnistä tilat jakautuvat kahteen osaan. Pohjoisosassa on kaarevan muotoinen käytävä (leveys n. 2 m ja korkeus 3 m), jonka kaakkoisseinällä on levennys (koko n. 2 x 2 m) mahdollisesti suojatilaksi. Toisella seinällä on kuusi isokoista ampumatarvikekomeroa (koot 120 x 70 x 90 cm). Käytävä on johtanut koillisnurkan tykkiasemaan, jonka katto ja seinät ovat vaurioituneet. Eteläisempi tila on noin 1,5 x 5 m kokoinen, nelikulmainen huone, josta johtaa oviaukko toiseen, räjäytyksessä vaurioituneeseen tykkiasemaan.
Kohteen rakentamisessa syntynyttä kivilouhetta on sijoitettu taisteluasemien edustalle mataliksi, säännöllisen muotoisiksi valleiksi. Selkein on 6 m leveä, 1 m korkea ja 27 m pitkä kivivalli kaponieerin koillispuolella, ulkoilutien lounaisreunalla. Kaponieerin ampumasektoria on tasoiteltu kivilouheella.
Kohteelta lähtee leveä, kallioon louhittu yhdyshauta lounaaseen kohti tykkipatteria 89. Vuonna 2024 hautaa erottui selkeästi kohteen XXIII: 1 alueella noin 30 m.
Yhdyshaudan itäpuolella on hiukan suorakaiteenmuotoinen painanne (koko n. 6 x 4 m, syvyys 0,5 m). Kohteen kaakkoispuolella on kaksi suurikokoista, säännöllisen muotoista 0,5–1 m metriä syvää painannetta. Painanteiden keskellä kulkee penger ja niissä on jonkin verran kiviä. Läntisempi painanteista on kooltaan noin 4–6 x 20 m, itäisempi suunnilleen 20 x 20 m ja sen itäreuna on porrastetusti muotoiltu. Kyseessä saattaisivat olla parakkikuopat.
Kohde kuuluu tukikohtaan XXIII, jonka kohteet 1–15, esteet 1–3, parakkialue, kaapeliurat 1–2 sekä tykkipatterit 89 ja 91 sijaitsevat Maununnevan, Kannelmäen, Pohjois-Haagan ja Pirkkolan alueilla. Tukikohta XXIII: 15 on tuhoutunut, muut säilyneet. Maununnevan kohteet XXIII:1–3, kaapeliura, tykkipatterit 89 ja 91 muodostavat valtakunnallisesti merkittävän suojelukokonaisuuden. |
takaisin
Koordinaatit
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, Inventointi 1995 Sirkku Laine