Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohteen itäosa sijaitsee Aurinkokallion lounaisosassa, rinteen päällä, josta johtaa yhdyshauta alas Pelimannintien kääntöpaikan pohjoispuolella sijaitsevaan kohteen länsiosaan. Alue on metsäistä puistoa, jonka läpi kulkee ulkoilutie.
Puolustusasemassa on lähinnä kallioon louhittuja hautoja, joita on vahvistettu muuratuilla kivillä ja betonilla. Taisteluhautojen rintasuojien tukimateriaaleina on käytetty pääosin harkkokiveä. Ampumakorokkeet on myös rakennettu muuratuista kivistä. Joissakin paikoissa taisteluhaudan rintasuojana on ainoastaan muuratulla ampumakorokkeella varustettu kallioseinä. Yhdyshaudat, traverssit ja ampumatarvikekomerot on rakennettu betonista. Hautaan johtavia portaita on kymmenen, joista yhdet on rakennettu kivistä, minkä lisäksi hautojen risteyksessä on yhdessä kohdassa portaat. Taisteluhautaa on yhtensä 90 metriä, sen torjuntasuuntina ovat pohjoinen ja länsi. Ampumatarvikekomeroita on näkyvissä kolme sekä yksi mahdollisesti sortunut komero.
Kohteen luoteis- ja lounaisosassa hauta on ollut katettu. Kivestä muurattu rintasuoja laskeutuu alemmaksi ja muodostaa kyynärtuen, ampuma-aukot ovat maatuneet lähes näkymättömiin. Ampuma-aukot ja ampumakoroke ovat olleet katettuina puisella lipalla, mutta kate on hävinnyt. Hauta on katteen kohdalta leveämpi ja haudan takaseinässä on betoninen koroke, jolle johtaa portaat haudan pohjalta. Betonikorokkeelta on voinut tulittaa katteen yli. Korokkeen etureunassa on kolme pyöreätä reikää (halkaisija n. 20 cm), joihin on tuettu katoksen takareunaa kannattelevat tolpat. Torjuntasuunta on ollut länsilounaaseen.
Konekivääriasemia on yhteensä kolme, suuntina eteläkaakko ja luode. Eteläisin on rakennettu betonista, muut muuratuista kivistä. Betonisen konekivääriaseman kohdalla hauta on katettu betonisella holvikatolla ja aseman sisäänkäynnin vieressä on haudan toisella puolella betoninen suojahuone, jonka katon teräsrakenteet on räjäytetty pois. Sen betonikatto on kuitenkin säilynyt paikallaan. Tämän lisäksi kohteella on viisi melko pientä, räjäytettyä suojahuonetta ja kallioon louhittu kuoppa mahdollisesti suojahuonetta varten. Muuratuista kivistä rakennettuja tähystysasemia on kolme, suuntina koillinen, pohjoiskoillinen ja länsiluode. Näiden lisäksi on yksi mahdollisesti hirsillä tuettu, nelikulmainen ampumapotero.
Kannelmäen puolustusasemat XX:4 ja 6 muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Ne antavat hyvän kuvan vuonna 1915 aloitetusta kestolinnoittamisen ensimmäisestä vaiheesta. Kohteissa on useita erilaisia linnoituslaitetyyppejä, jotka ovat säilyneet hyvässä kunnossa. Harkkokivestä muuratut haudat ovat edustavia ja katettujen taisteluhautojen jäännökset harvinaisia. Kohde kuuluu tukikohtaan XX, jonka puolustusasemat 1–6 sijaitsevat kaikki Kannelmäen alueella. Näistä puolustusasema 5 on tuhoutunut, muut ovat säilyneet ainakin osittain kiinteinä muinaisjäännöksinä. |
takaisin
Koordinaatit
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, Inventointi 1995 Sirkku Laine