Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Pakilanpuistossa, Palosuontien molemmin puolin olevalla kallioisella mäellä, jossa kasvaa melko harvaa sekametsää. Kohteella risteilee ulkoilupolkuja ja rakenteet ovat pitkälti peittyneet. Kohteen keskiosaan on rakennettu asuintaloja 2020-luvun taitteessa, länsiosassa on vanhempia rakennuksia.
Linnoitteet erottuvat parhaiten itäosassa, jossa on sekä maahan kaivettuja että kallioon louhittuja hautoja, joista osa on tuettu betonilla. Ampumakorokkeellista taisteluhautaa on noin 50 m, torjuntasuuntina pohjoinen ja itä. Haudassa erottuu yhden ampumatarvikekomeron reuna, muuten haudat ovat yläreunaa lukuun ottamatta täyttyneet. Taisteluasemat sijaitsevat mäen pohjoisrinteen reunalla ja itäpäässä. Itälaidalla on kaksi katettua betonista tähystysasemaa (B-tyyppi), jotka ovat säilyneet ehjinä. Näistä pohjoisemman suuntana on koillinen, eteläisempi suuntautuu itään. Tähystysasemien välissä on rakentamaton, kallioon louhittu kuoppa (koko on n. 4 x 4 m) sekä kaksi betonista ja kivistä muurattua, räjäytettyä suojahuonetta (sisätilat n. 2,5 x 3 m). Näistä länteen, kohteen etulinjassa on vielä kolmas samanlainen, räjäytetty suojahuone sekä kolme rakentamatonta kuoppaa, joista yksi on pohjoiseen suuntautuvan haudan päässä. Asuinalueen reunalla on säilynyt maalla peittyneen, pohjoiseen suuntautuvan konekivääriaseman raunio. Itäosan taustalla on suurikokoinen kuoppa suojahuoneelle ja pienempi kuoppa etelään johtavan haudan päässä. Itäosan keskeltä kulkee itä-länsi-suuntainen yhdystie, jonka kivetty pinta näkyy paikoin. Tien eteläpuolella on kaksi 0,5 m syvyistä kuoppaa, joista toinen on neliö (koko n. 2 x 2 m), toinen toisesta päästä suorakaide (koko n. 4 x 2 m).
Kohteen länsiosa on suurimmaksi osaksi täytetty. Linnoitteiden päälle rakennetun leikkikentän lounaiskulman kummun alla saattaa olla säilynyt rakenne. Lännempänä erottuu maan alta betonirakennetta, mahdollisesti komerollinen, pohjoiseen suuntautuva konekivääriasema. Siitä länteen on matalia painanteita, mahdollisesti peitettyjä rakenteita. Kallion länsireunalla on merkkejä louhinnasta.
Länsiosan taustalla on kallioon louhittu hevosenkengän muotoinen luola, johon johtaa kapeat, betonilla tuetut yhdyshaudat. Itäisempään hautaan johtavat betoniportaat. Helsingin kaupungin kartan mukaan luolan pinta-ala olisi reilu 230 m² ja korkeus n. 3–5 m. Luolan alkuperäinen sisäkatto ja ovet on poistettu ennen talvisotaa ja luolaa on myöhemmin uudistettu ja sisäänkäynnit lukittu.
Koko kohteen pohjoispuolella on ollut piikkilankaeste, jonka vallista on vielä fragmentteja jäljellä (XVII: este 1).
Kohde kuuluu Tukikohtaan XVII, jonka puolustusasemat 1–14, tykkipatterit 84, 86, 87 ja B7, esteet 1 ja 2 sekä tiet 1 ja 2 sijaitsevat Paloheinän ja Länsi-Pakilan alueilla. Näistä kohteet XVII: 2 ja 14 ovat tuhoutuneet, eikä patterin B7 rakentamisesta ole varmuutta, mutta muut kohteet ovat suojeltuja muinaisjäännöksiä. |
takaisin
Koordinaatit
MV/137/05.04.01.02/2018 HELSINKI, muinaisjäännöskohteen hoito, tukikohta XVII asema 13, Pakilanpuisto, Länsi-Pakila (1000013711)