Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Nuotiopuistossa, jossa kasvaa harvaa metsää ja mäen laki on niittyä. Kohteella risteilee ulkoilupolkuja ja hautojen yli kulkee siltoja.
Puolustusaseman pohjoisosassa on betonilla tuettua, kallioon louhittua hautaa. Betonilla ja harkkokivillä tuettua taisteluhautaa on n. 30 m, torjuntasuuntana pohjoinen ja luode. Taisteluhaudassa kolme ampumatarvikekomeroa. Hautaan johtavia portaita on kahdet ja lisäksi yksi mahdollinen portaiden paikka. Kohteen etelä- ja itäosassa on maahan kaivettuja hautoja. Asemat ja suojahuoneet on rakennettu betonista.
Pohjoisosassa on luoteeseen suuntautuva konekivääriasema, jossa on kaksi komeroa ja tämän vieressä samoin suuntautuva tähystysasema. Kohteen pohjoisnurkassa on matala, avoin valonheitinasema. Etulinjassa on neljä suojahuonetta (sisätilat n. 2 x 2,5 m), joiden katot on räjäytetty. Kohteen eteläosassa, itäreunalla on yksi kahdella komerolla varustettu konekivääriasema, jonka suuntana on itä. Toinen itään suuntautuva asema saattaa olla säilynyt Pitkämäentie 30:n tontilla.
Kohteen taustalla on neljä suojahuonetta. Kaksi itäisintä, romahtanutta tilaa ovat melko pieniä. Keskimmäinen suojahuone, jonne johtaa yhdyshauta kahdesta suunnasta, on huomattavan kookas (ulkomitat n. 8 x 15 m). Se on rakennettu kallioon louhittuun kuoppaan ja louhintajätteet on sijoitettu sen eteläpuolelle. Metrin paksusta betonikatosta on jäänteitä huoneen takanurkissa. Huone on täyttynyt betonimurskasta teräspalkkien räjäytyksessä, eikä huonejakoa pysty erottamaan. Läntisin suojahuoneista on kaksihuoneinen ja sen huoneisiin on omat sisäänkäynnit. Osia betonikatosta on jäänyt paikoilleen, vaikka katto on räjäytetty. Kahden suurikokoisen suojahuoneen välisen yhdyshaudan betonireunan yläpinnassa on noin puolen metrin välein pyöreitä reikiä (halk. 10–15 cm).
Puolustusaseman keskiosassa on kalliolla ollut kuusi betonista jalustaa, joissa on ehkä taottu nauloja puurakenteisiin. Vuonna 2024 jalustoja löytyi neljä, mutta niiden välissä erottui kasvillisuuden seasta joitain betonikappaleita.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto raivasi linnoitteet esille 1997–2002. Tällöin betonikappaleita kuljetettiin pois ja hautojen pohjille asetettiin maanrakennuspeitteitä ja kivituhkaa sekä niitä tuettiin puuparruilla. Myös suojahuoneisiin lisättiin teräksisiä tuki- ja suojarakenteita. Kohde on pääkaupunkiseudun ainoa puolustusasema, jossa linnoituslaitteet on kaivettu esille.
Kohteen pohjoispuolella on kulkenut aikoinaan yhdystie. Kohteen etulinjassa, yhdystien tienoilla on maata ja kiviä valleina, mutta on epäselvää, mihin ne liittyvät.
Kohde kuuluu Tukikohtaan XVII, jonka puolustusasemat 1–14, tykkipatterit 84, 86, 87 ja B7, esteet 1 ja 2 sekä tiet 1 ja 2 sijaitsevat Paloheinän ja Länsi-Pakilan alueilla. Näistä kohteet XVII: 2 ja 14 ovat kadonneet, eikä patterin B7 rakentamisesta ole varmuutta, mutta muut kohteet ovat suojeltuja muinaisjäännöksiä. |
takaisin
Koordinaatit
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, Inventointi 1995 Sirkku Laine