Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1915–1918. Kohde sijaitsee Rapakiventien ja Maasälvänpolun pohjoispuolella, Aarnikanmäellä, jyrkän kallion huipulla ja rinteillä. Kaakkoisosan haudat ovat jääneet osittain asuinrakentamisen ja parkkipaikan alle.
Kohteessa on sekä kallioon louhittuja että maahan kaivettuja hautoja. Osa pohjoisosan haudoista on betonoitu. Ampumakorokkeellista taisteluhautaa, jonka torjuntasuunta on pohjoinen, on 20 m ja siinä on yksi rikkoutunut ampumatarvikekomero. Kallion pohjoisreunan jyrkässä rinteessä sijaitsevan yhdyshaudan betonisten seinien yläreunat on rakennettu porrasmaisesti nouseviksi naamiokäyttöön suunnitellun katteen asentamista varten. Katto on joko poistettu myöhemmin tai hauta on jäänyt keskeneräiseksi. Rakenne on ainoa laatuaan pääkaupunkiseudun linnoitteilla. Rakenteen pohjoispuolella on betonoidun haudan reunassa näkyvissä yksi rikkoutunut reikä.
Mäen pohjoisosassa on neljä kivistä ja betonista rakennettua konekivääriasemaa, joiden torjuntasuuntina ovat koillinen, luode ja pohjoinen. Itäisimmän kate on räjäytetty, keskimmäinen on ehkä avoin ja siinä on betoniset ovenpielet, joista toisessa on ilmeisesti syvennys jäähdytysvesisäiliölle. Toiseksi läntisin, betoninen asema on myös kattamaton ja siinä on ampuma-aukon alla sekä oven ulkopuolella suorakaiteenmuotoisia syvennyksiä ja ilmeisesti jäähdytysvesisäiliötä varten tehty rakenne koillisreunalla. Läntisimmässä konekivääriasemassa on kallioon louhittu syvennys toisella reunalla ja se vaikuttaa kattamattomalta. Lisäksi mäen koillisreunalla on kaksi pientä, betonista ja kivistä rakennettua tähystysasemaa, joiden suuntana on koillinen ja pohjoinen. Toisessa asemassa näkyy betonissa hirsien painanteita. Etulinjassa on yksi pieni (n .2 x 1,2 m) betoninen suojahuone, joka on jäänyt kattamatta. Kohteen taustalla, eteläosassa on kaksi suurta, betonista ja kivistä rakennettua suojahuoneen rauniota. Lisäksi kohteella on kymmenen kallioon louhittua ja maahan kaivettua kuoppaa asemille ja suojahuoneille.
Aiempien inventointien mukaan läntisimpään konekivääriasemaan johtavassa yhdyshaudassa on portaat helpottamassa haudassa kulkemista. Hautaan johtaa yhdet portaat toiseksi itäisimmän konekivääriaseman kohdalla ja länsiosassa on kallioon louhittua kuoppaa vastapäätä yksi mahdollinen portaiden paikka.
Kallion huipulla on myös jäänteitä toisen maailmansodan linnoitteista (ks. kohde Aarnikanmäki). Kieltolain aikoihin linnoitteisiin kätkettiin Helsinkiin myytäviä väkeviä juomia. Sotien jälkeen alue oli virkistyskäytössä. 1950- ja 60-luvuilla Aarnikanmäen pohjoislaidalla oli hyppyrimäki, jonka betoniset perustukset ovat vielä näkyvissä kalliolla.
Puolustusasema kuuluu Tukikohtaan X (1–10, tykkipatterit 74 ja 75), jonka kohteet sijaitsevat Pihlajamäessä. Kohteista Tykkipatteri 75 ja tukikohdat X: 3–6 sekä 8–10 ovat säilyneet ainakin osittain, mutta tykkipatteri 74 ja kohteet X: 1–2 ja 7 ovat tuhoutuneet asuinrakentamisen alle. |
takaisin
Koordinaatit
Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus, Inventointi 1995 Sirkku Laine