Raasepori
kiinteä muinaisjäännös
Huskvarn	1000013006
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     vesimyllyt
Ajoitus:	historiallinen
Ajoitus:	keskiaikainen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 2.50 Z/m.mpy ylin: 5.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6657064 I: 313056 YKJ P: 6659860 I: 3313151 ETRS89/WGS84 Lat: 60.00819401° Lon: 23.64662171° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 0.4916' Lon: 23° 38.7973' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 0' 29.4985" Lon: 23° 38' 47.8381"

Kuvaus

Huskvarn on saanut nimensä Raaseporin linnaan kuuluneesta myllystä, josta on tieto jo vuodelta 1451. Nimi Huskvarn sekä kylän ainoan talon isäntä mainitaan säilyneissä lähteissä ensi kerran vuonna 1571. Talo oli 1680-luvulle asti Raaseporin kartanon rajapiiritilana ja tältä ajalta siitä on varsin vähän mainintoja. Myllyn toiminta on päättynyt mahdollisesti jo 1500-luvun lopulla. Huskvarn on ollut yksinäistalo halki vuosisatojen. Kulkuyhteyksien kannalta keskeisesti sijainnut talo toimi kestikievarina 1900-luvun alussa. Huskvarnin tonttimaa sijaitsee Kungsån eli Raaseporin joen kapeikon kaakkoispuolella. Ylävirran puolella on aiemmin ollut järvimäinen patoallas, josta on saatu vesivoima tonttimaan vieressä sijainneeseen, jo kauan sitten kadonneeseen myllyyn. Järvestä on alun perin laskenut etelään kaksi uomaa, joista toinen on edelleen erotettavissa olemassa olevan lasku-uoman länsipuolella pellossa kosteikkona. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1700-luvulta. Sen ympäristössä lienee jäänteitä vanhemmista rakennuksista. Historiallisten lähteiden ja arkeologisten havaintojen perusteella on todennäköistä, että Huskvarnin yksinäistalon keskiaikainen tontti on sijainnut nykyisellä pihamaalla. Myöskään siihen kuuluva viljelymaisema ei ole paljon muuttunut viimeisten 500 vuoden aikana. Huskvarnin eli linnan myllyn tarkasta sijainnista ei ole saatavilla tarkkoja tietoa historiallisista lähteistä ja sen jäljittäminen arkeologisesti osoittautui myös vaikeaksi. Ainoa vesipyörän sijoittamiselle sopiva paikka on tontin länsireunalla sijaitsevan kalliopaljastuman alapuolella. Kalliopaljastuman päällä sijaitsevan vajan ja jokiuoman välissä sijaitsee kaksi kivirakennelmaa jotka liittynevät paikalla olleeseen myllyyn. Myös jokiuoman länsirannalla on vastaavia rakenteita. Rakenteita voi olla säilynyt tällä kohtaa myös itse jokiuomassa.

Luonti: 24.11.2008 Viimeisin muutos: 26.6.2020

Tutkimukset

Tammisaaren museo / Georg Haggrén, Tuuli Heinonen ja Elina Terävä inventointi 2007

Huomautuksia: Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina 2007. Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007. Ekenäs museum/Tammisaaren museo.

Luonti: 24.11.2008 Viimeisin muutos: 19.12.2017

Georg Haggrén, Henrik Jansson, Maija Holappa & Tarja Knuutinen inventointi 2008

Huomautuksia: Raasepori. Snappertunan Kirkonkylän ja Raaseporin linnan alue. Osayleiskaavainventointi.

Luonti: 26.6.2020

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari, Inventointi 2007 Georg Haggrén, Tuuli Heinonen ja Elina Terävä   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummo, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007; Inventointi; 2007

kopioi linkki tälle sivulle: