Iitti
kiinteä muinaisjäännös
Radansuu (Radansuu) Vanhakylä	1000012747
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatit
Z/m.mpy alin: 67,50 Z/m.mpy ylin: 90,00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6754350 I: 467164 YKJ P: 6757185 I: 3467321 ETRS89/WGS84 Lat: 60,92288731° Lon: 26,39435261° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 55,3732' Lon: 26° 23,6612' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 55' 22,3943" Lon: 26° 23' 39,6694"

Kuvaus

Radansuuta on pidetty Niinimäen tytärkylänä, mutta kylät ovat erkaantuneet toisistaan viimeistään 1400-luvun alkupuolella. Varhaisin maininta Radansuusta on vuodelta 1443 Niinimäen ja Radansuun rajankäynnin yhteydessä. Vanhimman kylänpaikan on arveltu olleen Urajärven rannassa Harjamäen etelä- ja lounaispuolella. (Kepsu 1981:136.) Vuoden 1539 mukaan kylässä on ollut vasta yksi talo ja vuosisadan puolivälissä kaksi taloa (Halila 1939:124; Suomen asutus 1560-luvulla:143). 1500-luvun loppuun mentäessä kylä on autioitunut kokonaan. Maat ovat olleet tuolloin kirkkoherra Pietarin käytössä. 1600-luvun alussa kylä on merkitty edelleen autioksi kruunun maaksi. 1630-luvulla alkoi Radansuun kylän uusi vaihe lukkari Eerik Mikonpojan ja pappi Jordan Peuroniuksen otettua kylän maita haltuunsa. 1800-luvulle mentäessä kylän taloluku oli 16 ja 1700-luvun lopulla tehdyt maanjakamiset ja tilojen halkomiset olivat johtaneet siihen, että tilat kävivät liian pieniksi ja kannattamattomiksi. Kylän tilojen talouden heikentymiseen vaikuttivat lisäksi myös Kymijoen tulvat. Ahtaus ja taloudellinen tilanne johtivat siihen, että osa taloista siirtyi vanhalta kylänpaikalta pois. Osa taloista oli siirretty jo isonjaon aikana. Radansuun tiloja yhdistettiin ja kylään perustettiin myös kartano. (Halila 1939:63, 143-145, 447-447.)1800-luvun loppuun mentäessä vanhan kyläaukean asutus oli vähentynyt huomattavasti ja lopulta asutus siirtyi kokonaan muualle. Radansuun vanha kylänpaikka sijaitsee kapealla kaistaleella Urajärven rannassa. Paikan luoteispuolella on vanha peltoaukea, joka toimii nykyisin golf-ratana ja pohjoispuolella kohoaa Harjanmäki, jonka juurelle asutus on ulottunut vuoden 1784 kartan mukaan (g140 12/1-2). Kylänpaikka on nykyisin pääosin pusikoitunutta ja metsittynyttä ja aivan rannassa kulkee venerantaan vievä tie. Alueen koillisosassa on muutama kesämökkitontti. Osassa näistä on vielä vanhoja rakennuksia. Mökkien takana alkaa metsäinen rinne. Kylänpaikan eteläosaan on pystytetty kylän muistomerkki ja sen läheisyydessä on nähtävissä matala kivijalka sekä uuninpohja. Lisäksi paikalla on toinen mahdollinen uuninpohja sekä mahdollinen kivijalka. Kylänpaikan keskivaiheille on rakenteilla pieni mökki, jonka kohdalla on ollut uuninpohja. Paikalla näkyi vielä palaneita kiviä sekä mustaa nokista maata. Tämän lähellä oli myös uudemman kivijalan perustukset. Myös alueen koillisosassa oli havaittavissa useampia rakenteita. Vanhan kesämökiksi muutetun tilan saunan takana oli todennäköinen uuninpohja sekä mahdollinen kivijalka. Lisäksi tästä hieman kauempana Harjanmäen rinteessä oli uunillinen rakennuksen pohja sekä kellarikuoppa. Niiden lähellä kulki sammaloitunut kiviaita. Vanhimmat talonpaikat ovat todennäköisesti sijainneet aivan rannassa ja asutus on siirtynyt kylän kasvaessa pohjoisessa olevaan rinteeseen. Paikalla on todennäköisesti säilynyt lisää rakenteita turvekerroksen alla. Vanhimmat rakenteet ajoittunevat keskiajalle.

Luonti: 7.11.2008 Viimeisin muutos: 18.12.2008

Tutkimukset

Katja Vuoristo inventointi 2008

Huomautuksia: Iitin historiallisen ajan inventointi 2008.

Luonti: 16.12.2008

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Iitti, Inventointi 2008 Katja Vuoristo

kopioi linkki tälle sivulle: