Tuorilan kylä sijaitsi ilmeisesti jo 1500-luvulla nykyisen Pyhäjärven koillispuolella, Saavajoen länsirannalla. Vuoden 1735 tiluskartassa kylän talot ovat olleet jakautuneina kahdelle erilliselle tonttimaalle (Märsy ja Jokiväärä).
Tuorilaa on pidetty Pyhäjärveä ympäröivistä kylistä vanhimpana; tähän viittaavat mm. Tuorilan laajat kauko-omistukset muiden kylien ja jakokuntien alueilla. Ensimmäisten asukkaiden on oletettu saapuneen Hämeen suunnalta. Myös Tuorilan kylän nimi, joka on muodostettu miehen nimestä Tor, edustaa vanhempaa nimikerrostumaa kuin muut Pyhäjärven ympäryskylät. (Aalto 1992:34-36.) Vuoden 1539 maakirjassa kylään on merkitty kuusi isäntää, ja Tuorilan vanhoja kantataloja olivat: Hemmilä, Suutari, Jussila, Märsy, Tanjas ja Mikkola. (Mikola ja Hakomäki 1994:119).
Tuorilan kylän keskusta on muuttunut 1970–90 -lukujen uudisrakentamisen myötä melkoisesti, mutta vanhoilla tonttimailla sijaitsee edelleen myös iäkkäämpiä rakennuksia mm. vanhojen kantatalojen seuraajia sekä rakentamattomia alueita. Kylätonteilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Maastotarkastuksen yhteydessä Tuorilan itäisemmän tontin (Jokiväärä) eteläosassa olevalla peltoalueella havaittiin palanutta savea ja tiilen muruja.
Luonti: 3.7.2008 Viimeisin muutos: 12.12.2017
Tutkimukset
Johanna Enqvist inventointi 2008
Huomautuksia: Enqvist, Johanna 2008: Karkkila. Keskustaajaman osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi. Historiallisen ajan muinaisjäännökset 19.–23.5.2008.
Luonti: 21.7.2008 Viimeisin muutos: 14.12.2017
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.