Raasepori
kiinteä muinaisjäännös
Kudiby (Kuddeby)	1000011680
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Tarkenne:	Storgårdin haka
Paikkatieto- selite:	keskikoordinaatti kylätontille, Maanmittauslaitoksen karttapaikka
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6658959 I: 313967 YKJ P: 6661756 I: 3314062 ETRS89/WGS84 Lat: 60.02559420° Lon: 23.66121640° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 1.5357' Lon: 23° 39.6730' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 1' 32.1391" Lon: 23° 39' 40.3790"

Kuvaus

Kudibyn (Kuddeby) kylätontti sijoittuu nykyisen Storgårdin tilan kaakkoispuolelle metsäisen kallion eteläosaan. Se sijaitsee Kungsån jokilaakson rautakautisen asutusvyöhykkeen eteläisessä reunassa, ja kylää on pidetty yhtenä jokilaakson vanhimmista kylistä (Kerkkonen 1952). Nykyinen merenlahti on yli 6 kilometrin päässä, mutta on vielä keskiajalla ulottunut Storgårdin eteläpuoliselle tasangolle (Storfladan). Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen ja Merellinen perintömme -projektin kenttätutkimuksissa 2002 Kudibyn alueelta todettiin ajoitukseltaan ja tarkoitukseltaan tuntemattomia kivirakenteita. Pellosta pintapoiminnassa kerätyistä löydöistä suurin osa on palanutta savea ja historiallisen ajan aineistoa, mutta saviastianpalojen joukossa on mahdollisesti myös kappale rautakautista keramiikkaa. Kylätontilla on Seppälän (2004-2005) tarkastusten perusteella säilynyt mm. monenlaisia kiveyksiä ja kuoppia, jotka todennäköisesti liittyvät rakennuksiin. Senaatinkarttaan 1872 merkityt asuinrakennuksen jäännökset erottuvat osa-alueen länsiosassa edelleen hyvin. Tonttimaan itäreunassa näkyy vanhojen viljelymaiden muokkauksen jälkiä, mm. raivauksessa muodostuneita matalia kivirivejä. Muista jäännöksistä kiinnostavimpia ovat rakennusjäännösten pohjois- ja luoteispuolella, kalliokohoumien välisessä notkossa erottuvat matalat kiveykset. Kylätontin ja nykyisen päärakennuksen välisellä alueella on runsaasti merkkejä maankäytöstä, muun muassa 1770 kartassa näkyvän, koilliseen johtavan tien ura sekä rakennuksista jääneitä kumpareita ja kiveyksiä. Kylätontin eteläpuolisella peltojen ympäröimällä alueella on mahdollisesti 1700-1900-luvun asutuksen jäänteitä. Arkeologisesti alue on erittäin kiinnostava, koska sillä on rautakautista ja keskiaikaista asutusta ajatellen keskeinen sijainti. Vanhimpien karttojen kuvaamat peltokuviot ovat pysyneet lähes ennallaan nykypäiviin saakka. Storgårdin ja Lillgårdin entiset talonpaikat ovat säilyneet avoimina ja rakentamattomina. Haggrénin v. 2007 inventoinnissa todetaan: Karjaan eli Snappertunan Kudiby oli keskiajan lopulla pieni kolmitaloinen kylä. Se sijaitsee Kungsån eli Raaseporinjoen pohjoisrantaan viettävässä rinteessä. Kylän taloista yksi autioitui 1500-luvun lopussa. Jäljelle jääneitä taloja alettiin kutsua nimillä Storgård ja Lillgård. Kylästä 1700-luvulla laadittujen vanhimpien karttojen mukaan Lillgårdin tontti on sijainnut nykyistä lännempänä ja Storgårdin puolestaan nykyistä idempänä. Storgårdin vanhan tonttimaan alueella ja sen eteläpuolella olevan pellon keskellä sijaitsevalla metsäsaarekkeella on Storgårdin hakana tunnettu perinnemaisema-alue. Storgårdin vanhalla tonttimaalla erottuu kalliopaljastumien välissä ainakin kaksi uuninperustusta. Tonttimaalle rajoittuvalta pellolta on löytynyt keskiaikaiseen tai jopa rautakautiseen asutukseen viittaavaa palanutta savea ja keramiikkaa

Luonti: 27.5.2008 Viimeisin muutos: 27.5.2009

Alakohteet

Storgård 1

Tyyppi: kivirakenteet

Ajoitus: ajoittamaton

Koordinaatit ETRS-TM35FIN P: 6658887 I: 313993

Kuvaus: Storgårdin tilasta 200 m kaakkoon, kalliopohjaisen moreenikumpareen itäreunalla, noin 10 m päässä pellon reunasta on suurista lohkaremaisista pyöreistä kivistä tehty röykkiö, kooltaan 2,5 x 7 m. Sijainnin perusteella kysymyksessä on peltoraunio. Lähiympäristössä on muitakin röykkiöitä, peltoraunioita.

Luonti: 1.8.2008 Viimeisin muutos: 1.8.2008

Tutkimukset

Henrik Jansson et al. inventointi 2002

Löydöt: keramiikkaa, palanutta savea, hist, ajan aineistoa

Huomautuksia: Merellinen kulttuuriperintömme -projekti/Helsingin Yliopisto Länsi- ja Keski-Uudenmaan saariston ja rannikkoalueiden inventointi 2002-2003 s. 244 ja 266 sekä 264 (Storgård 1)

Luonti: 27.5.2008 Viimeisin muutos: 19.9.2008

Sirkka-Liisa Seppälä tarkastus 2004

Huomautuksia: Ihminen ja perinnemaisemat -projekti/Museovirasto ja Ympäristöminsteriö

Luonti: 27.5.2008

Tammisaaren museo / Georg Haggrén, Tuuli Heinonen ja Elina Terävä inventointi 2007

Huomautuksia: Haggrén, Georg & Heinonen, Tuuli & Terävä, Elina 2007. Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007. Ekenäs museum/Tammisaaren museo

Luonti: 27.5.2009 Viimeisin muutos: 20.12.2017

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/120/05.01.00/2019 RAASEPORI, Caruna Oy:n maakaapelointi Sutarkullantie 133 ja Kudibyntie 125 alueilla   Arkeologiset hankkeet  Inkoo, Karjaa, Kirkkonummi, Pohja, Siuntio, Tammisaari, Inventointi 2007 Georg Haggrén, Tuuli Heinonen ja Elina Terävä   Hoidetut muinaisjäännökset  Kudiby (Kuddeby)   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Keskiaikaisten muinaisjäännösten inventointi Läntisellä Uudellamaalla (Inkoo, Karjaa, Kirkkonummo, Pohja, Siuntio, Tammisaari) 2007; Inventointi; 2007    Länsi- ja Keski-Uudenmaan saaristo ja rannikkoalueet. Tammisaari, Hanko, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki. Inventointi 2002-2003 Merellinen perintömme -hanke; Inventointi; 2002-2003

kopioi linkki tälle sivulle: