Kannus
kiinteä muinaisjäännös
Joki-Petäjänkoski	1000011005
Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat     vesimyllyt
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Petäjän mylly
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7096532 I: 343347 YKJ P: 7099505 I: 3343455 ETRS89/WGS84 Lat: 63.96039540° Lon: 23.80076332° ETRS89/WGS84 Lat: 63° 57.6237' Lon: 23° 48.0458' ETRS89/WGS84 Lat: 63° 57' 37.4234" Lon: 23° 48' 2.7480"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Petäjässä Kannustieltä (nro 775) erkanevan Petäjäntien pihatien päässä JokiPetäjänkoskella. Kohteessa sijaitsee kunnostettu Petäjän mylly, perustus ja talon perustus. Mylly sijaitsee Joki-Petäjänkosken uomassa ja perustus siitä koilliseen noin 8 metrin päässä. Perustus on nurkkaus, josta perustuskiviä on esillä sekä koilliseen että luoteeseen noin 3 metriä. Nurkkauksen sisällä on noin puolentoista metrin etäisyydessä myös kiviä. Talon perustus (mitat: 4 x 14,2 m) on myllystä noin 22 m koilliseen. Se on jäänyt kasvillisuuden ja puiden alle. Osana asuintalon perustuksia on eteläkulmassa iso kuistikivi, joka on 1,11 m x 96 cm. Petäjänkoskella on vuonna 1732 sijainnut mylly. Petäjän mylly on ollut turbiinimylly. Nyt siinä on hammasratas. Myllyn kiviperustukset ovat myllyn vanhin osa. Mahdollisesti jo aivan varhaisimman myllyn ajoilta. Ulkorakenteet ovat säilyneet vuodelta 1914. Ajan saatossa tulvat ovat olleet myllylle haitallisia. Sisätiloja ja laitteita on restauroitu vuosina 1981 ja 2005. Vuonna 1981 myllyhuoneen sijainti on muutettu länsikulmasta itäkulmaan ja pärehöylän runko on uusittu sekä lattiat laitettu uusiksi. Vuonna 2005 myllykiville on tehty uudet kotelot. Mylly on kaksikerroksinen. Siinä on neliruutuinen ikkuna ja ristinurkka. Käytössä olevat myllykivet on uusittu restauroinnin myötä. Uoman yläjuoksulle on vuonna 1949 laitettu kirnuhirret suojaamaan myllyä/ hirsiarkku ja kulkusilta uoman ylitse. Kiviperustus lähellä myllyä on mahdollisesti masuuni/vasarapaja tai jokin muu myllyyn tai asuinrakennukseen liittynyt rakennus esim. myllysauna. Tarkempi määrittely vaatii lisätutkimuksia. Talon perustuksen ikää on hankala tarkalleen määritellä. Perustuksen materiaali on kivi ja sen päällä kasvaa suuria koivuja, joten ei ole mahdollista, että se olisi kovinkaan nuori. Perustusten nurkassa oleva kuistikivi antaa viitteitä, että talon sisäänkäynti/eteinen olisi sijainnut talon päädyssä eikä pitkän sivun keskellä kuten yleensä. Kohteen iän määrittely tarvitsee kuitenkin enemmän tutkimusta. Lestijoella on SuurLohtaja I teoksen mukaan tapauksia, joissa samasta vesipyörästä käytettiin vesivoimaa eri laitosten kuten sahan toimintaan, raudanvalmistukseen ja jauhamiseen. Tervan poltto liittyi monesti myös niiden tuotantoon. Joki-Petäjänkoskesta noin 500 m säteellä sijaitsee tervahauta. Nykytila: Petäjän myllyrakennus on toimintakuntoinen ja sitä ajoittain käytetään jauhomyllynä.

Luonti: 13.3.2008 Viimeisin muutos: 13.3.2008

Tutkimukset

Minna Lehtola inventointi 2007

Huomautuksia: Lestijoen vesirakenteiden inventointi 2007. Himangan ja Kannuksen alue. Länsi-Suomen ympäristökeskus. Inventointikertomuksen kohdenumero 217 09. Inventointi liittyi Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostushankkeeseen.

Luonti: 13.3.2008

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: