Utsjoki
löytöpaikka
Juovvaskáidi 4	1000009546
Tyyppi:	löytöpaikat     irtolöytöpaikat
Ajoitus:	esihistoriallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muu informaatioarvo
Z/m.mpy alin: 240.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7731672 I: 490141 YKJ P: 7734900 I: 3490310 ETRS89/WGS84 Lat: 69.69312110° Lon: 26.74545517° ETRS89/WGS84 Lat: 69° 41.5873' Lon: 26° 44.7273' ETRS89/WGS84 Lat: 69° 41' 35.2360" Lon: 26° 44' 43.6386"

Kuvaus

Davimuš Mádjjohsuorgin pohjoisrannalla, noin kolme kilometriä pääuomasta erkanemisesta ylävirtaan rantaa myötäilevällä poropolulla oli kvartsi-iskoksia hiekkamaassa. Joen rannassa on koivuja, koivupökkelöitä ja tiheää pajupensaikkoa. Aluskasvillisuutena löytöpaikalla on vaivaiskoivua, kata-jaa, variksenmarjaa yms. Maastossa on paljon eroosion aiheuttamia hiekkapaljastumia. Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Luonti: 19.11.2007 Viimeisin muutos: 17.12.2007

Tutkimukset

Mikael A. Manninen ja Taarna Valtonen inventointi 2002

Huomautuksia: Juovvaskáidin muinaismuistoalue Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin. Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla. Alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistoalue, joka tulisi huomioida kokonaisuutena. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Luonti: 19.11.2007 Viimeisin muutos: 17.12.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: