Hamina
kiinteä muinaisjäännös
Salmenkylä Linnamäki	1000008262
Tyyppi:	puolustusvarustukset     muinaislinnat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Itäisemmän kohouman keskipiste.
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6716466 I: 509522 YKJ P: 6719285 I: 3509696 ETRS89/WGS84 Lat: 60.58400457° Lon: 27.17378561° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 35.0403' Lon: 27° 10.4271' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 35' 2.4165" Lon: 27° 10' 25.6282"

Kuvaus

Kirkkojärven laskusalmessa ns. Salmensillan luona on Linnamäki-niminen kumpu, johon on aikaisemmin liittynyt nimi Pirkkula. Nimen alkuperä lienee sanassa birk, joka on muinainen kauppapaikkaan viittaava termi. Salmessa on tällä kohdalla kivien täyttämä kynnys, jonka edustalle mereltä saapuneiden laivojen oli ankkuroitava. Vielä 1600-luvulla pidettiin markkinat ”Vehkalahden salmella”. Salmenkylä (ks. Salmenkylä (Strömsby) Vilkki ja Tompuri) olisi siten ollut avainasemassa valvoessaan sekä kauppapaikkaa että Kirkkojärven laskusalmeen ankkuroituneita kauppa-aluksia ja Vehkajokea pitkin Kirkkojärvelle tulleita ylämaan tuotteita kuljettavia talonpoikaisveneitä. Oletettavasti Salmenkylä on myös kuulunut rannikkoa suojanneeseen vartiotuliketjuun, jonka muita asemia oli mm. Pyötsaaressa, Hillossa ja Kirkkojärven toisella laidalla Haralinvuorella. (Rosén 1936:94,135,272-273.) Linnamäki on saattanut olla koko pitäjän puolustusjärjestelmän keskus: vieressä on laskusalmen kapein kohta, puolustajille luonnon luoma vallihauta ja hyökkääjille potentiaalinen ylityspaikka; lännessä ja luoteessa on syvä, aikaisemmin pienten lampien täyttämä, upottava notko, pohjoisessa puro ja vesiperäinen niitty. Notko ja puro voivat olla ainakin osittain ihmisen aikaansaannoksia, muinaisen vallihaudan jäännöksiä. (Rosén 1936:274-275.) Linnamäen asema Vehkalahden kauppapaikan turvalinnana palautuu viimeistään 1300-luvun alkuun. Vuonna 1336 Pietari Joninpoika myönsi tallinnalaisille oikeuden käydä kauppaa kolmessa linnalääninsä kaupungissa: Viipurissa, Vehkalahdella ja Virolahdella (FMU 443). Linnamäen ylläpito ja varustaminen selittävät myös Salmenkylän ja sen pohjoisten naapurikylien rälssimaiden ja rälssisukujen synnyn ja olemassaolon. Tavallinen verovelvollisuus on ilmeisesti jo ensimmäisen verollepanon yhteydessä muutettu velvollisuudeksi huolehtia tärkeän solmukohdan ja samalla koko seudun puolustuksesta sekä lähistöllä tapahtuvan kaupan ja liikenteen valvonnasta. (Rosén 1936:275-276.) Linnamäki -nimityksellä on viitattu kahteen aivan vierekkäin sijaitsevaan kalliokumpareeseen, jotka kohoavat paikassa, jossa Suuri rantatie on ylittänyt Salmenvirran. On epäselvää tarkoittaako Linnamäki näitä molempia kumpareita vaiko vain itäisempää, pienten ojien ympäröimää kohoumaa. Linnamäen kumpareilla on jonkin verran rakennuksia, mutta itäisemmän kohouman laki ja pohjoisosa ovat rakentamattomia.

Luonti: 2.7.2007 Viimeisin muutos: 2.7.2007

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2006

Luonti: 2.7.2007

Katja Vuoristo tarkastus 2015

Huomautuksia: Tarkastus liittyi asemakaavan muutokseen. Muinaisjäännösalueen rajojen tarkastaminen.

Luonti: 30.6.2015

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle: