Hamina
kiinteä muinaisjäännös
Mäntlahti (Mentelax) Vanhakylä	1000008218
Tyyppi:	asuinpaikat     kylänpaikat
Ajoitus:	historiallinen
Paikkatieto- selite:	Kylätontin keskipiste.
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6709036 I: 519480 YKJ P: 6711852 I: 3519658 ETRS89/WGS84 Lat: 60.51693576° Lon: 27.35479438° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 31.0161' Lon: 27° 21.2877' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 31' 0.9688" Lon: 27° 21' 17.2598"

Kuvaus

Mäntlahden rannikkokylän vanhat tonttimaat ovat sijainneet Haminan kaakkoiskulmassa, Suuren rantatien pohjois- ja eteläpuolella. Mäntlahden asutuksen syntyyn ja kehitykseen vaikutti epäilemättä kylän erinomainen sijainti maa- ja meriyhteyksien äärellä. Mäntlahtelaisilla oli Haminan lisäksi helppo pääsy myös muihin Suomenlahden keskuksiin. Suurta rantatietä myöten saapui toisaalta ajoittain myös sotilasosastoja, jotka aiheuttivat monenlaista vaivaa ja kärsimystä riippumatta siitä, olivatko kyseessä omat vai vihollisen joukot. Mäntlahti mainitaan ensimmäisen kerran v. 1458 peräisin olevassa asiakirjassa (FMU 3076), jossa määritellään Suur-Vehkalahden länsi- ja eteläosan kylien välisiä rajoja. Mäntlahti määriteltiin 1500-luvun puolivälissä kuuluvaksi vuoroin Virolahden vuoroin Vehkalahden hallintopitäjään. Vuoden 1551 maakirjaan Mäntlahdelta on merkitty kahdeksan taloa, mutta v. 1573 taloja oli ainoastaan neljä. Kylän isännät olivat paitsi maanviljelijöitä myös kalastajia ja kippareita. (Rosén 1936:127-128,138,143-144.) 1700-luvulla Mäntlahden taloista muotoutui muotoutui kaksi herrasviljelystä, jotka yhdistettiin myöhemmin yhdeksi suurtilaksi eli ”hoviksi”. Kartanon päärakennus pystytettiin v. 1851 hieman erilleen pääkylästä, vanhan Ristolan talon tontille. (Korhonen 1981:358-361; Knapas 1984:100.) Mäntlahden kylän vanhat tonttimaat ovat nykyisinkin asuttuja. Vanhakylän tontilla on edelleen peltojen ympäröimää maalaisasutusta; rakentamattomilla piha- ja peltoalueilla on todennäköisesti säilynyt myös aikaisempien asutusvaiheiden jäännöksiä. Nykyisen Mäntlahden hovin tontillla on kartanon päärakennuksen lisäksi myös toinen asuinrakennus. Rakentamattomilla alueilla on saattanut säilyä jäännöksiä aikaisemmista asutusvaiheista. Hovin tontti oli 1700-luvulla pitkään autiona asukkaiden lähdettyä v. 1695–97 katovuosien seurauksena (Korhonen 1981:360). Vuoden 2022 inventoinnissa todettiin, että talojen pihapiirit ovat pääasiassa nurmella, mikä estäi pintahavaintojen tekemisen, mutta on mahdollista, että varhaisemmista asutusvaiheista on säilynyt jäänteitä nykyisillä piha-alueilla.

Luonti: 25.6.2007 Viimeisin muutos: 20.2.2023

Tutkimukset

Johanna Enqvist inventointi 2006

Luonti: 25.6.2007

Paula Kouki inventointi 2022

Luonti: 20.2.2023

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Arkeologiset hankkeet  Hamina, Inventointi 2006 Johanna Enqvist    Mäntlahti-Pyötsaari-Rakila-Lelu -osayleiskaava-alue, Inventointi 2022 Paula Kouki

kopioi linkki tälle sivulle: