Ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema, jonka rakennusajankohta on 1916–1918. Kohde sijaitsee Mustavuoren länsiosassa, jyrkän kalliorinteen juurella ja yläreunalla. Maasto on osittain avokalliota, osittain harvaa sekametsää.
Kohteessa on kallioon louhittuja hautoja. Eteläosassa hauta laskeutuu mäen juurelle keskeneräisen luolan eteen. Rinteessä haudan leveys on 1,3 ja syvyys osan matkaa 7 m. Tuli- ja tähystysasemia varten on louhittu kahdeksan tai yhdeksän kuoppaa, joiden koot ovat noin 2 m x 3 m – 5 m x 6 m ja syvyydet 2 m – 3 m. Kohteen keskiosassa on yksi kuoppa, jonne ei johda hautaa. Kuopan leveys on 3 m - 4 m (toisessa päässä on levennys), pituus noin 6 m ja syvyys 0,5–1 m. Kohteen eteläpäähän on alettu tehdä hevosenkengän muotoista luolaa, mutta ainoastaan kaksi suoraa osiota on ehditty louhia. Näiden molempien leveydet ovat noin 6 m ja korkeudet noin 5 m, kaakkoisempaa onkaloa on louhittu 14 m pituudelta kallion sisään (toinen onkalo oli 2024 täyttynyt vedellä, eikä sinne päässyt). Luolan sisäänkäynnit sijaitsevat 7 m syvissä kalliorotkoissa, jotka ovat mittasuhteiltaan ainutlaatuiset pääkaupunkiseudun linnoitusalueella.
Kohteen keskiosassa on kallioon louhitun haudan vieressä ja lähellä kuoppaa, jonne ei johda hautaa, betoninen jalusta, jonka korkeus on 0,4 m. Jalustan päällä on kaksi metallista kiinnityspulttia. Jalustan pituus on 3,7 m. Jalustan toinen pää on 0,8 m kapea 1,8 metrin matkalta. Toinen pää on 1,2 m leveä 1,9 metrin matkalta. Kyseessä saattaa olla betoninvalmistusaseman konejalusta.
Kallioon louhittujen rakenteiden lounaispuolella on louhekivivalleja sekä neljä maahan kaivettua, matalaa kuoppaa, joista yhden muoto on hiukan suorakaide. Kuopat saattavat liittyä linnoitustöihin, minkä takia kohteen muinaisjäännösrajausta laajennettiin 2025.
Kohde kuuluu tukikohtaan I, jonka puolustusasemia sijaitsee Niinisaaressa (Tukikohdat I: 3–6, 9, este1, tiet 2–3) ja Mustavuorella (Tukikohdat I: 10–21, tykkipatteri 61, kaksi kaivoa, parakkialue, kaapeliura, tie 1). Tukikohtaan on kuulunut myös tuhoutunut tykkipatteri 62 ja siihen on suunniteltu enemmänkin puolustusasemia, mutta suunnitelmia ei ehditty toteuttaa. Tukikohta I:n kohteet muodostavat pääkaupunkiseudun parhaiten säilyneen linnoitekokonaisuuden. Rakennustyöt ovat jääneet osittain keskeneräisiksi, joten alueella hahmottuu eri valmistumisasteelle jääneitä linnoituslaitteita sekä ajan rakennusmenetelmiä ja työjärjestyksiä. |
takaisin
Koordinaatit
Ensimmäisen maailmansodan linnoitusvyöhyke, Inventointi 2014 John Lagerstedt ja Vesa Laulumaa
