Lapinjärvi
kiinteä muinaisjäännös
Porlammin saha	1000003232
Tyyppi:	teollisuuskohteet     vesisahat
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6724997 I: 444811 YKJ P: 6727820 I: 3444959 ETRS89/WGS84 Lat: 60.65690688° Lon: 25.99044637° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 39.4144' Lon: 25° 59.4268' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 39' 24.8648" Lon: 25° 59' 25.6069"

Kuvaus

Porvoolaiset luutnantti Lorents Glansenstierna ja raatimies Henrik Schröder tekivät vuonna 1744 porlammilaisten kanssa sopimuksen Koskenkylänjokeen rakennettavasta sahamyllystä. Glansenstierna ja Schröder jättivät syksyllä 1744 lääninhallitukselle lupahakemuksen Högforsiin eli Sahakoskeen sijoittuvan sahan perustamiselle. Kihlakunnanoikeus tarkasti sahan paikan ja antoi perustamisluvan vuonna 1746. Kamari- ja kauppakollegio myönsi perustamisluvan vuonna 1752. Porlammin saha rakennettiin vuosina 1753—1754. Saha oli toiminnassa vuodesta 1755 vuoteen 1828, ja sahan ympärille muodostunut yhteisö hävisi 1830-luvun jälkipuoliskolla. Porlammin saha yhteisöineen on piirretty 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta peräisin olevaan Kuninkaan kartastoon. Samaan karttaan on merkitty myös sahan Lapiokoskella sijainnut pato. Porlammin sahan yhteisön paikalla on nykyään peltoa ja omakotitaloja, ja alueen halki kulkee rautatie. Sahayhteisöön kuuluneista rakennuksista ei ole säilynyt maanpäällisiä jäännöksiä. Sahan kohdalla on Koskenkylänjoen molemmilla rannoilla erittäin tiheää läpipääsemätöntä ”rämeikköä”, jonka seasta on mahdotonta erottaa rakenteita. Koskenkylänjoen yläjuoksulla sijainneen sahan padon jäännösten päällä on nykyään kävelysilta. Joen molemmilla rannoilla on tasakokoisista harmaakivilohkareista tehdyt penkereet. Länsipuolen penkereen laajuus on noin 6 x 12 m ja itäpuolen noin 4 x 14 m. Itäisempään penkereeseen liittyy betoninen luiska. Joen kohdalla on ainakin kolme harmaakivilohkareista tehtyä uomaa. Itärannalla on padon pohjoispuolella noin 6 x 8 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka. Lisäksi padon ohi kulkevan tien itäpuolella vastapäätä patoa on noin 20 x 12 m laaja lohkokivistä ilman laastia tehty kivijalka. Porlammin sahan ympäristön maisema sisältää useita eri-ikäisiä kerrostumia. Paikalla on mm. uusia teollisuusrakennuksia ja vanha rautatie. Kohteen arkeologisen arvon määrittäminen on vaikeaa ilman koekaivauksia. Lisäksi joen rannoilta saattaisi tulla raivaamalla näkyviin vanhoja rakenteita.

Luonti: 19.1.2005 Viimeisin muutos: 4.10.2010

Tutkimukset

V.-P. Suhonen inventointi 2003

Huomautuksia: Porlammin pato on hyvässä kunnossa. Padon kivirakenteet tulisivat kuitenkin kasvillisuuden raivauksella paremmin esille.

Luonti: 19.1.2005

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003; Inventointi; 2003

kopioi linkki tälle sivulle: