Santahaminan kaakkoispuolella, Jollaksen eteläpuolella sijaitsevaan Matosaareen rakennettiin vuonna 1855 tykkipatteri. Matosaari on jo 1800-luvulla ollut yhteydessä mantereeseen sillan tai kapean maapenkereen kautta ja nykyään se muodostaa kapeakaulaisen niemen Jollaksen eteläreunalla. Niemelle johtaa Jollaksen kartanolta Matosaarentie. Alun perin saari on kuulunut Jollaksen kartanoon. Kallioisella niemellä kasvaa jonkin verran mäntyjä ja lehtipuita ja aluskasvillisuus on paikoin melko runsasta.
Matosaaren tykkipatterin kokonaisuus pitää sisällään maarakenteisen patterivarustuksen ja maarakenteisen ruutikellarin. Tykkipatterin rintavalli on noin 130 m pitkä, suunnilleen 2 m korkea ja 1,5–3 m leveä ja sen alareunassa erottuu paikoin nurmen alta räjäytettyjä lohkokiviä. Ruutikellari erottuu patterin taustalla noin 3–4 m korkeana, pyöreänä maakumpuna, jonka halkaisija on noin 12 m. Tykkipatterin päällä ja ympäristössä on myös 1920-luvulla rakennetun, vuonna 1963 palaneen huvilan rauniot sekä jäänteitä huvilan puutarhasta. Matosaaren itälaidalla, rannan kupeessa on kalliohakkauksia, kuten sydän ja nimikirjaimet H, HH, TA ja GI.
Patterista ja siihen liittyvistä rakenteista on säilynyt asemakaavoja ja piirustuksia vuosilta 1855, 1856 ja 1884. Piirustuksia on 12 ja 9 tykin pattereille, ruutikellarille, tykinkuulien sulatusuunille sekä sidontapaikan muuttamiselle vartiotuvaksi.
Vuoden 1877 linnoituskartalla Jollaksen koilliskärkeen, Itäniitynniemelle on merkitty tykkipatteri m, jolle johtaa tie Jollaksen torpalta, mutta on epävarmaa, onko rakennustöitä koskaan toteutettu. Tälle kartalle Matosaarien tykkipatteria ei ole kuvattu. 1800-luvun puolessa välissä Krimin sodan takia Viaporin linnoitusta vahvistettiin ja Suomenlinnan lähisaarille, kuten Santahaminaan, Nuottasaareen, Lehmäsaareen ja Lauttasaareen, rakennetiin tuolloin useita tykkipattereita, joista monet ovat säilyneet kiinteinä muinaisjäännöksinä. |
takaisin
Koordinaatit
Matosaari