Mustialan kylän alkuperäisen tonttimaan sijaintia ei ole voitu asiakirjoista selvittää, sillä kylään perustettiin 1550-luvulla Ruotsin kruunun karjakartano, johon sulautettiin entisten talonpoikaistalojen maat, kun talonpojat oli asutettu muihin kyliin. Karjakartano lakkautettiin tehottomana, ja kartano läänitettiin jo v. 1562. Vuoden 1684 kartan mukaan Mustialassa oli kartanorakennuksen pohjoispuolella neljä asumusta, jotka olivat lampuotien viljelyksessä olleita taloja. Kuninkaan kartastossa Mustialan tonttimaa on merkitty Mustialanlammin rannasta hieman pohjoiseen. Mustialan kartanon seuraajaksi perustettiin 1800-luvun lopulla Mustialan maamiesopisto, jonka rakennukset sijaitsevat nykyisin vanhan kartanon paikalla. (Alanen 2004:140.)
Maatalousoppilaitoksen läheisyydessä on useita alueita, jotka on huomioitu Tammelan v. 2004 Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelmassa tai Kanta-Hämeen perinnemaisemaselvityksessä v. 2000 (Hirvonen 2004:17?19; Talvia 2000:117). Yleissuunnitelman kohde 5 on Mustialan Maatalousoppilaitoksesta pohjoiseen sijaitseva metsittynyt vanha hakamaa, jossa havaittiin lukuisia kivirakenteita. Alue on merkitty myös v. 1684 karttaan kartanon niityksi. Tällä peltojen ympäröimällä hiekkaisella kumpareella on useita kallion tai isojen kivien päälle ja kupeeseen kasattuja kivikasoja. Latomusten kivistä osa on palaneita, ja niiden joukossa on silmiinpistävän paljon kvartsimukuloita. Alueen eteläosassa on iso kylmämuurattu kivikellari ja pohjoisosan rinnettä on tasoitettu ja muokattu erilaisin kylmämuuratuin tukirakentein ja tasoin. Aluetta ympäröi ja halkoo massiivinen kiviaita. Länsiosassa on uudemman (1900-l.) rakennuksen kivijalka ja romahtaneita seinärakenteita. Joidenkin tietojen mukaan osan kivirakenteista on arveltu olevan keskiaikaisia viljasäiliöitä (Hirvonen 2004:17).
Yleissuunnitelman kohde 10 on maatalousoppilaitoksen koillispuolella perinnebiotoopiksi määritelty vanha niitty ja hakamaa (Hirvonen 2004:19). Osa alueesta on nykyisin lampaitten laitumena, jossa havaittiin jäännöksiä ainakin kolmesta rakennuksesta. Alueen eteläreunassa lähellä joen rantaa on tiilistä muurattu holvikellari ja siihen liittyvän (n. 16 x 8 m) rakennuksen nurmettunut kivijalka. Paikalla on myös kaksi muuta tiilirakennetta, ne vaikuttavat uuninraunioilta. Rakenteet eivät ilmeisesti ole 1800-lukua vanhempia, mutta niiden alla tai muualla laitumella saattaa olla vanhemman asutuksen jäännöksiä. Laitumesta itään ja kaakkoon jatkuvan perinnebiotoopin lajistoon kuuluu myös tummatulikukka.
Kevään 2014 inventoinnissa oppilaitoksen uuden navetan paikalta ei löydetty kiinteää muinaisjäännöstä, mutta yksi kivikautinen irtolöytö. Lisäksi tutkimusalueena olleen pellon ja peltotien pohjoispuolella sijaitsee avokallion eteläpuolella rakennuksen kivijalka ja tulisijan raunio (n. 10 x 8 m).
Luonti: 25.3.2004 Viimeisin muutos: 11.4.2017
Tutkimukset
Johanna Enqvist inventointi 2005
Luonti: 27.2.2006
Kalle Luoto inventointi 2014
Löydöt: kiviesineen katkelma
Huomautuksia: Tammela, Mustiala, Arkeologinen inventointi 2014. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy.
Mustialan maatalousoppilaitoksen uuden navettakokonaosuuden alueen inventointi.
Luonti: 8.5.2014 Viimeisin muutos: 8.5.2014
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.