Kärnäkosken linnake sijaitsee Lappeenrannasta Mikkeliin johtavan maantien varressa Kuolimojärven ja Saimaan välisellä kannaksella. Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet rakennettiin vuonna 1791 kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla osaksi uutta Pietarin puolustusjärjestelmää. Niiden oli tarkoitus toimia Venäjän Saimaan laivaston tukikohtana Lappeenrannan linnoituksen ja Olavinlinnan (Savonlinna) välisellä vesireitillä. Kärnäkosken linnoitus rakennettiin muodoltaan epäsäännölliseksi. Se muodostuu toisiinsa liittyvistä epäsäännöllisistä bastioni- ja tenaljimuureista. Vuoden 1809 jälkeen Venäjä lakkautti Kärnäkosken ja Partakosken linnakkeet. Kärnäkosken linnakkeen restaurointi käynnistyi 1980-luvulla.
Kärnäkosken linnoituksesta johtaa yhdystie etelään ns. Vuorilinnoitukseen. Vuorilinnoitus oli rakennettu Kuolimolta Saimaalle kulkevan liikenteen valvomiseksi ja puolustamiseksi. Vuorilinnoitus sijaitsee noin 320 metriä Kärnäkosken linnoituksen eteläpuolella. Näitä kahta varustusta yhdistää noin 350 metrin pituinen yhdystie. Epäsäännöllisen muotoisessa redutissa on viisi taitteista maavallia. Se on 44 metriä pitkä ja 40 metriä leveä. Vallit ovat nykyisin maan peitossa, eikä kivestä tehtyä tukimuuria tai rintamuuria enää havaittu. Redutissa olleen pienen vartiorakennuksen paikka näkyy maastossa matalana maaterassina. Linnoitusalueen suurisuuntaiset laajennussuunnitelmat jäivät toteutumatta, mutta ainakin Vuorilinnoituksessa ja Kärnäkosken linnoituksen itäpuolella oli ehditty aloittaa töiden valmistelut.
Luonti: 9.3.2004 Viimeisin muutos: 24.5.2017
Tutkimukset
Ulrika Köngäs valvonta 2010
Luonti: 17.11.2015 Viimeisin muutos: 17.11.2015
Päivi Hakanpää kartoitus 2008
Luonti: 17.11.2015
Tapani Ahvenisto inventointi 1966
Luonti: 17.11.2015
Teemu Mökkönen tarkastus 2019
Huomautuksia: Kohde tarkastettiin VARK-hankkeen yhteydessä. Linnoituksen vallit ovat monin paikoin rauenneet, ja ravelliini C:n kohdalla olevan kulkuaukon reunojen tiilimuurauksista yli puolet on romahtaneena kulkuaukkoon.
Luonti: 21.8.2019
Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.