Mahdollisesti keskiajalle ajoittuvan Åggelbyn säilyneet tonttimaat sijaitsevat Mikkolantien ja Töllinrinteen risteyksen kaakkoispuolella, Itsenäisyyspuiston länsiosassa, Oulunkylän kuntoutussairaalan pohjoispuolella. Alue on osittain ulkoilutarkoitukseen siistittyä nurmialuetta, osittain kasvillisuudelta melko runsasta metsikköä pienen kalliokumpareen ympäristössä.
Kauppias Ficken tileissä on mainittu talonpoikia Ollebuwista/ Ouwelbuwista vuonna 1515, mikä saattaa olla ensimmäinen maininta Åggelbystä. Åggelbyn nimen alkuperää ei ole kyetty määrittämään, taustalla voi olla suomen- tai ruotsinkielinen sana. Vuonna 1540 kylässä oli 16 veronmaksajaa (Michel Philpusson, Henrich Jönsson, Staffan Sigfredsson, Erik Jönsson, Knut Larson, Jöns Nilsson, Simon Matsson, Jacob Bäntsson, Michel Pärsson, Oloff Andersson, Pär Jönsson, Clemet Matsson, Philpus Jönson, Matts Michelson, Morten Hinderson, Per Andersson), jotka maksoivat yhteensä 4 1/3 täysveroa. Vuonna 1543 veroluku oli viisi ja talonpoikia yksi enemmän. Vuoden 1547 Porvoon maakirjan mukaan kylän 16 talonpojasta kymmenen oli ulkokylänmiehiä (63 % veronmaksajista/ 41 % täysveroista). Vuonna 1549 talonpoikia on kirjattu vain 13, vuosina 1550 ja 1553 taas 16, joista kymmenen oli ulkokylänmiehiä. Vuonna 1556 kylässä oli 11 talonpoikaa ja yksi ulkokylänmies Staffansbystä. Ilmeisesti eteläisen osakylän Kottbyn talonpojat on katsottu vuoteen 1553 ulkokylänmieheksi, mutta vuonna 1556 Åggelbyn talonpojiksi, tosin Helsingin voutikunnan tilikirjasssa mainitaan myös erikseen Kåtte Bol. Voudintileissä Åggelby on toisinaan yhdistetty Baggböleen ja Forsbyhyn. Vuosisadan loppua kohden kylän talonpoikien määrä ja veroluku laskivat.
Åggelbyn vanhin kartta on vuodelta 1699. Kylässä oli tuolloin viisi taloa (A Mickels/Zakarias Coliander, B Britas/Zakarias Coliander, C Månsas/Erich Mattsson, D Petas/Mårten Matsson, E Jäppas/Anders Matsson) samalla tonttimaalla. Kylän alueella oli myös Kottbyn säteri. 1700- ja 1800-luvun kartoilla tilat useine rakennuksineen pysyvät samoilla tonteilla ja Mickels on merkitty rusthollitilaksi. Kylän itäosassa sijainneet Mickelsin ja Betarsin tontit ovat autioituneet 1960-luvun loppuun mennessä ja kylän läntiset tonttimaat ovat jääneet rakentamisen alle 1900-luvun jälkipuoliskolla.
Autioituneiden tonttimaiden paikalla metsikössä on näkyvissä useita kivi- ja maakasoja, kaksi kuoppaa sekä ainakin yhden luonnonkivistä koostuvan rakennuksen perustus, joka ilmeisesti liittyy ilmakuvissa vielä 1960-luvulla erottuvaan rakennukseen. Pohjoisempana, hoidetun puiston alueella on suuri kivijalka paikalla, jossa on ollut rakennus vielä 1930-luvulla. Metsikön alue vaikuttaa luonteeltaan jättömaalta, jonne on mahdollisesti tuotu täytemaata autioitumisen jälkeen. Maan alla saattaa olla säilyneitä rakenteita tai kulttuurikerroksia.
Vuonna 2019 Helsingin kaupunginmuseo suoritti kaivutöiden valvontaa alueen pohjoisosassa, mutta kohteella ei havaittu merkkejä vanhoista rakenteista tai kulttuurikerroksista. |