Oletettavasti 1700-luvulle ajoittuva, mahdollisesti jopa keskiaikainen Konalby Rosasin tonttimaa sijaitsee kerrostalojen ympäröimällä mäellä, Vuorikummunpolku 6 ja 4 sekä Tähkätie 2 ja 4:n tonteilla. Paikalla on 1800-luvun lopulta peräisin oleva maatalo ja samanikäinen ulkorakennus pihapiireineen.
Konalbyn nimen pohjalla saattaa olla ruotsinkielinen henkilönimi Kona tai suomenkielinen henkilönimi Konho. Olof Jönsson i Konal mainitaan historiallisissa lähteissä 1509. Vuonna 1540 Konalbyssä oli kuusi veronmaksajaa (Simon Jönsson, Nils Jönsson, Erik Olsson, Pelle Pärsson, Erik Olsson, Anders Olsson), jotka maksoivat yhteensä 1 1/2 täysveroa. Vuonna 1547 Pelle Pärsson on merkitty ulkokylänmieheksi. Kyseessä saattaisi olla Östersundomissa mm. 1540 ja 1547 mainittu Pelle Pärsson. Vuosien 1540 ja 1543 maakirjoissa kylän kohdalla kahdesti mainittu Erik Olsson on Viipurin ja Porvoon läänien vuoden 1545 savuluettelon perusteella mahdollisesti yksi ja sama henkilö, jolla olisi saattanut olla näinä vuosina ulkokylänmaata omassa kylässään. Vuonna 1556 kylässä maksoivat veroa Hindrich Jönsson, Per Erkisson, Olaff Andersson ja Jöns Simonsson. Talonpoikien määrä pysyi neljässä 1610-luvulle, mutta 1500-luvun lopulla osa taloista autioitui. Porvoon läänin maakirjassa 1615–1616 kylässä on enää kolme Gert Skytten alle merkittyä taloa. Taloluku pysyi kolmessa läpi 1600-luvun. Vuonna 1608 mainitaan kylässä Peer Bertilsson, jonka talosta Suomen asutuksen yleisluettelon mukaan (SAY) ilmeisesti tuli kantatalo Rosas, vaikka on myös esitetty Rosasin juontuvan nimestä Brusius, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1622 (Marcus Brusiusson). Samana vuonna kylässä on Bertil Andersson, jonka nimestä juontunee kantatalo Bertas. SAY:ssa vuoden 1702 kantatiloiksi mainitaan Rosas, Bertas sekä Brusius/Skyttas.
Konalbyn vanhimmalle kartalle vuodelta 1691 on merkitty kolmen talon likimääräiset sijainnit. Vuoden 1749 pitäjänkartalla maantien mutkassa on kolme taloa sekä sotilastorppa. 1780–82 rekognosointikartalla Konalassa näkyy kaksi asutuskeskittymää, joista toinen on samalla alueella kuin 1749 merkityt talot, toinen taas pohjoisempana tien varrella, kallion kupeessa, nykyisen Rosasin paikalla. Senaatinkartalla 1870 rakennuksia on merkitty sekä eteläiselle tonttimaalle että pohjoisemmas kallion päälle, maantien itäpuolelle. Ensimmäinen tarkka kartta Konalasta on vasta vuodelta 1900, jolloin Skytten tontti on lohottu. Rosasin tila on merkitty 1900-luvun kartoille nykyiselle paikalleen, muita Konalan kantatiloja pohjoisemmas.
Rosasin tontti on säilyttänyt pitkälti alkuperäisen ilmeensä ja se on pysynyt saman suvun omistuksessa sukupolvien ajan. Talon pihalla ja rakennusten väleissä on saattanut maan alla säilyä vanhoja kulttuurikerroksia ja rakenteita. Tontilla on säilynyt myös kellariksi muutettu ensimmäisen maailmansodan aikainen suojahuone (liittyy tukikohtaan XXVII: 1).
Rosasin tonttimaata lukuun ottamatta Konalby on tuhoutunut uudemman rakentamisen myötä. |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen