Degerö Gård ja sitä vanhempi Degeröbyn tonttimaa sijaitsee Karpiselän länsirannalla, Elsankallion lounaisreunalla, Mankelipolun molemmin puolin. Kohteen maasto on osittain 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennettujen talojen ja kartanon puistomaista pihamaa-aluetta, osittain hyvin hoidettua lehtometsää.
Degeröbyn kylä on saanut nimensä saarelta, jonka määriteosa ”deger” merkitsee suurta. Degeröbyssä oli vuonna 1540 neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka maksoivat yhteensä täysveron. Kylän talonpojat on merkitty poikkeuksellisesti Santahaminan alle vuoden 1548 Helsingin kirkkopitäjän veroluettelossa. Vuonna 1540 mainitut talonpojat on kirjattu Degeröbyhyn vuoteen 1553 saakka. Helsingin kartanon ja voutikunnan vuosien 1555–1556 tilikirjaan on merkitty kylään kolme talonpoikaa (Jakob Hendriksson, Anders Persson, Per Ersson), mutta maakirjan mukaan vuonna 1556 kylässä olisi kuusi talonpoikaa sekä leski Birgitta. 1550-luvun lopulla talonpoikia vaikuttaisi olevan kuusi (1558 näiden lisäksi on kaksi leskeä) ja veroluku 1 1/2, mutta 1563 mennessä talonpoikien määrä laski neljään, johon tilaluku vaikuttaa vakiintuneen 1700-luvulle saakka. Degerön alueelta tunnetaan 1550-luvulla myös Turholman rälssitila. Yter Degerö eli Jollas ilmaantuu lähteisiin vuonna 1586, jolloin viimeistään mahdollisesti olemassa ollut ryhmäkylä on hajonnut yksittäisiksi taloiksi. Degerön kartano syntyi 1648, kun meritullitarkastaja Augustin Larsson Svanström muodosti sen kolmesta ostorälssitilasta. Degerön kartano nautti säterivapautta vuodesta 1675 lähtien.
1640-luvulta peräisin olevalle kartalle Degerö Gårdin paikalle on merkitty Mellan dägröö, Öfver dägröön sijaitessa Degerö Uppbysin paikalla ja Yter dägröön Jollaksessa. Degerö gård on merkitty vuoden 1749 pitäjänkartalle, mutta vanhimman tarkan kartan on laatinut Timothy Winter 1777–1794. Tällöin Degerön säteriä on hallinnut paroni Carl Adam Armfelt ja kallion lounaispuolelle on merkitty kymmenen rakennusta ja kartanolle pohjoisesta johtava tie. Armfeltin kuoleman jälkeen vuonna 1798 Degerö myytiin ja jaettiin neljään osaan, joista Holmgård-nimisestä kantatilasta tuli sittemmin Degerön kartano.
Degerön kartano sijaitsee nykyään samalla paikalla kuin 1700-luvulla. Vuonna 1818 valmistunut päärakennus on edelleen käytössä. Myös kartanon pohjoispuolelle, lähemmäs kalliota 1700-luvun lopulla merkitty tonttimaa on asuinkäytössä. Sen itäpuolella, kallion suojaisella rinteellä kulkee tienraitti, jota reunustavat 1800–luvun ja 1900-luvun alkupuolen puutalot. Topografialta paikka sopisi hyvin vanhemmaksi tonttimaaksi. Maastossa erottuu kartanon talous- ja sivurakennusten kivijalkoja, jotka pääosin ajoittuvat 1900-luvun alkupuolelle. Vanhempia rakenteita ja kulttuurikerroksia on myös saattanut säilyä maan pinnan alapuolella. |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen