Yter Degerön eli Jollaksen 1500-luvun kylänpaikan sijainnista ei ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti se on ollut jommallakummalla 1700-luvun kartoille merkityllä torpan tontilla. Pohjoisempi torpan paikka on ollut nykyisen Jollaksen kartanonpuiston alueella ja eteläisempi Isohauenpuiston eteläosassa, Matosaarentien ympäristössä. Kartanonpuisto on pääosin avointa nurmialuetta, jonne on istutettu puita ja pensaita, mutta sen reunoilla kasvaa jonkin verran lehtipuumetsää. Matosaarentien ympäristö on melko voimakkaasti muokattua metsikköä, jossa aluskasvillisuus on runsasta.
Yter Degerö ilmaantuu lähteisiin vuonna 1586, mutta Degeröby tunnetaan kirjallisissa lähteissä jo vuodesta 1540. Tuolloin kylässä oli neljä talonpoikaa (Niels Nielsson, Hans Halvarsson, Mats Persson, Anders Persson), jotka pysyvät kylässä ainakin vuoteen 1553 ja maksoivat yhden täysveron. Tämän jälkeen talonpoikien määrä vaihtelee eri lähteissä kolmesta kuuteen (lisäksi kylässä on leskiä ja yksi ulkokylänmies) ja veroluku on ajoittain 1 1/2. Vuoteen 1563 mennessä talonpoikien määrä palasi neljään, johon Degeröön taloluku vaikuttaa vakiintuneen 1700-luvulle saakka.
Yter dägröö on merkitty vuosilta 1646–48 peräisin olevalle Helsingin kartalle. Vuoden 1749 pitäjänkartalle nykyisen Jollaksen kartanon alueelle on merkitty kaksi Degerön alaisuuteen kuulunutta torppaa ja etelämmäs yksi Degerö gårdille kuulunut torppa. Vanhimman tarkan kartan Degeröstä on laatinut Timothy Winter 1777–1794. Tällöin nykyisellä Jollaksen kartanon paikalla on Jollaksen torpan yksi rakennus. Myös etelämpänä, 1749 torpan paikalla on rakennus ja Jollaksen peltoja, mutta torppaa ei mainita. Vuonna 1798 Jollaksen torpan maat erotettiin Degerön kartanon maista, jonka jälkeen paikalle on perustettu Jollaksen kartano. Nykyinen kartanon päärakennus on vuodelta 1919 ja puiston reunoilla on muitakin 1900-luvun alkupuolen rakennuksia.
Kartanonpuistossa on tonttimaaksi sopiva terassi Saunalahden rantaa kohti viettävällä rinteellä. Terassin päällä on kaksi noin 2 m x 2 m kokoista kumpua, jotka voisivat olla tulisijanperustuksia. Toinen sijaitsee puun alla ja toinen kallion päällä tontin keskiosassa. 1943 ilmakuvan perusteella kumut kuitenkin voivat liittyä tuolloin paikalla olleisiin rakennuksiin. Tontin pohjoisosassa saattaisi aluskasvillisuuden alta pilkottaa luonnonkivistä tehty rakennuksen nurkka ja eteläosassa, vanhan tielinjan reunalla on kiveystä, joka voisi liittyä tiehen tai vanhempaan rakennukseen.
Eteläisemmän torpan paikalla sijaitsee vanha puurakennus, jonka itäpuolisessa metsäryteikössä havaittiin vuonna 2011 yksi melko nuoren rakennuksen kivijalka. Maastokäyntien ja vanhojen ilmakuvien perusteella maastoa on muokattu voimakkaasti ja Matosaarentien rakentaminen on todennäköisesti tuhonnut kohdetta osittain. Vuonna 2024 paikalla näkyy joitain kivikasoja, selkeitä rakenteita ei pystynyt erottamaan, koska aluskasvillisuus oli runsasta ja maan pinnalla oli paksu karikekerros. |
takaisin
Koordinaatit
Historialliset kylätontit, Inventointi 2011 V.-P. Suhonen & Janne Heinonen