Vantaa
kiinteä muinaisjäännös
Silvolan - Sillbölen kaivos	1000001640
Tyyppi:	raaka-aineen hankintapaikat     kaivokset
Ajoitus:	historiallinen, vapauden aika ja kustavilainen aika 1721–1809
Ajoitus:	historiallinen, autonomian aika 1809–1917
Tarkenne:	rautakaivos
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6683202 I: 381936 YKJ P: 6686008 I: 3382058 ETRS89/WGS84 Lat: 60.26830340° Lon: 24.86575746° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16.0982' Lon: 24° 51.9454' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 16' 5.8922" Lon: 24° 51' 56.7268"

Kuvaus

Sillbölen kaivos on ollut 1700-luvun jälkipuoliskolla ja 1800-luvun alussa Helsingin seudun ja jopa koko Suomen huomattavin kaivos. Se on myös parhaassa kunnossa säilynyt vuorityön muistomerkki pääkaupunkiseudulla. Kohde sijaitsee Kaivokselan kirkon luoteispuolella olevassa puistossa. Kaivosalueella on parikymmentä erillistä kaivosta, joista syvimmät ovat n. 50 m syvyisiä. Kullakin montulla on ollut oma nimensä. Pohjoisin kaivos, ns. Linderin kaivos, on kaivoksista vanhin. Kaivoskuiluista on 12 edelleen näkyvissä, ja niissä on vettä. Muut kuilut on täytetty. Alueella on myös jätekivikasoja. Kaivoksen alkuaikoina louhinta tapahtui nuotiolouhintana, josta muutamissa kuiluissa näkyykin edelleen selviä merkkejä. Kaivostoiminnan loppuaikoina käytettiin jo käsiporaa ja räjähdysaineita. Kaivosalueen lounaispuolella edelleen oleva taloryhmä, Grufva Gård, on aikanaan ollut osa kaivostoiminnan kokonaisuutta. Vantaan kaupunki on aidannut montut 1970-luvulla tukevilla painekyllästetyillä aidoilla. Alueella on hiekkapintaisia ulkoilureittejä. Maanomistaja ja kaupunki hoitavat yhteistyössä kohdetta. Malmiesiintymän löysi Magnus Linder vuonna 1744, ja hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu myös nimellä "Lindersberg". Kaivostoiminta alkoi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770. Työt aloitettiin uudelleen vuonna 1823, ja ne jatkuivat lyhyin keskeytyksin vuoteen 1866. Malmia laivattiin Munkkiniemen satamasta eri aikoina muualla Suomessa oleviin ruukkeihin, etenkin Leineperiin. Säilyneiden tilastotietojen mukaan Sillbölestä saatiin rautamalmia kaikkiaan 207 952 kippuntaa eli n. 35 352 tonnia. Saltikoff et al. 1994:23-29.)

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 21.4.2011

Tutkimukset

Marianna Niukkanen ja Päivi Maaranen tarkastus 2007

Huomautuksia: Maastokatselmus 12.9.2007

Luonti: 13.9.2007

Petro Pesonen inventointi 2018

Huomautuksia: Tarkastus 15.6.2018. Alueella olevat kaivoskuilut on aidattu paaluilla. Ympäristössä on louhintajätekasoja. Alue on puistomainen ja hyvä tutustumiskohde kaivoshistoriasta kiinnostuneille. Alue ansaitsisi kunnollisen opastuksen.

Luonti: 21.8.2018

Antero Sinisalo ja Olavi Tapio tarkastus 1965

Luonti: 25.8.2018

Antero Sinisalo ja Lasse Laaksonen tarkastus 1968

Luonti: 25.8.2018

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Hoidetut muinaisjäännökset  Silvolan - Sillbölen kaivos   Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / arkeologia  Vantaa Silvola - Sillbölen kaivos: alueen suojelun, hoidon, käytön ja tutkimuksen tilanteen neuvottelu maastokäynti 12.9.2007; Tarkastus; 2007

kopioi linkki tälle sivulle: