Helsinki
kiinteä muinaisjäännös
Nordsjön louhos	1000001622
Tyyppi:	raaka-aineen hankintapaikat     louhokset
Ajoitus:	historiallinen, 1700-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Tarkenne:	kalkkilouhos
Paikkatietoselite:	Koordinaatit louhoksen keskeltä Helsingin kantakartasta
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 6678337 I: 397557 YKJ P: 6681141 I: 3397686 ETRS89/WGS84 Lat: 60.22887988° Lon: 25.15041695° ETRS89/WGS84 Lat: 60° 13.7328' Lon: 25° 9.0250' ETRS89/WGS84 Lat: 60° 13' 43.9676" Lon: 25° 9' 1.5010"

Kuvaus

Nordsjön kalkkilouhos on ollut käytössä ainakin 1700-luvun loppupuolella ja uudestaan jälleen 1900-luvulla. Louhos sijaitsee Vuosaarenhuipun luoteispuolella, noin 300 m pohjoiskoilliseen Niinisaarenpolun päästä. Louhosalue sijaitsee kalliomäen koillisreunalla kasvavassa sekametsässä, joka kohteen itäosassa on melko ryteikköistä. Alueen länsireunan läpi kulkee ulkoilutie ja myös ison louhoskuopan rannalle pääsee tietä pitkin. Nordsjön louhos on ollut käytössä ainakin Suomenlinnan rakentamisen aikana, 1700-luvun loppupuolella sekä mahdollisesti vielä 1800-luvun alussa. Vuonna 1904 louhosta tutkineen Max Sergeliuksen mukaan Bisan torpan vieressä sijainnut Nordsjön louhos olisi tuolloin ollut halkaisijoiltaan 60 m x 28 m ja syvyydeltään 9 m. Louhosta on luonnehdittu kooltaan huomattavan suureksi ja arveltu siellä olleen 1700-luvun lopulla kalkin suurtuotantoa, sillä myös sen sijainti rannan läheisyydessä olisi ollut Suomenlinnan rakennustyömaan kannalta edullinen. Porvarinlahden pohjukkaan, jonne todennäköisesti pääsi laivoilla ja veneillä, louhokselta on ollut matkaa noin 800 m ja louhoksen itäpuolella on kulkenut aikoinaan joki tai puro, joka on laskenut Porvarinlahteen. Huomattava osa Nordsjön esiintymän kalkkikivestä on kaunista, lohenpunaista marmoria, minkä takia Lohjan Kalkki Oy (myöhemmin Rudus Oy) päätti jatkaa louhintaa paikalla 1930-luvulla. Vanhan avolouhoksen itäpuolelle rakennettiin puinen nostotorni ja ajettiin noin 60 m syvä kuilu. Toisen maailmansodan takia tuotannon aloittaminen viivästyi, mutta 1951–1965 Nordsjön kaivoksesta louhittiin marmoria pääasiassa mosaiikkikiveksi, pöytälevyiksi ja rakennuslaatoiksi. Kaivoksen länsipuolelle, jyrkkään kallion rinteeseen rakennettiin mosaiikkikiven murskaamo. Mosaiikkikiven murskaamo näkyy kuitenkin jo vuoden 1943 ilmakuvassa, joten se on ollut olemassa ennen tuotannon aloittamista. Nykyään suuri louhoskuoppa on täyttynyt vedellä ja on merkattu kartoille lammeksi. Louhoksen vieressä on säilynyt kalkkiuunin jäännös ja hylkykivikasoja, joiden on arveltu liittyvän louhoksen varhaisempaan käyttövaiheeseen. Louhoskuopan länsipuolella on näkyvissä rautatangoista tehdyn kehikon suojassa 1930-luvun kaivoskuilu sekä nostotornin betoninen alusta. Myös mosaiikkikiven murskaamo on säilynyt ulkoilutien länsipuolella kallion rinteessä. Kaivoksen eteläreunalla on 1900-luvulla ollut useampia rakennuksia ja 60 m kaivoskuopasta kaakkoon erottuu maastossa suuren, rakentamatta jääneen talon betonisokkeli, joka todennäköisesti on 1930-luvulta. Lisäksi louhoksen ympäristössä on marmorijätekasoja sekä haulikairalla irrotettuja marmorilieriöitä. Lähialueilta tunnetaan muitakin kalkkilouhoksia: Porvarinlahden pohjukassa, Nordsjön louhoksesta noin 700 m pohjoiseen on Rasbölen louhos ja noin 800 m Nordsjön louhoksesta koilliseen sijaitsevat Porvarinlahden - Borgarstrandsvikenin louhokset.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 22.9.2025

Tutkimukset

Elina Terävä inventointi 2024

Huomautuksia: Helsingin kaupungin perusinventointi 2024–2025. Raportti valmistuu syksyllä 2025.

Luonti: 22.9.2025

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Hoidetut muinaisjäännökset  Nordsjön louhos

kopioi linkki tälle sivulle: