Kulttuuriympäristön palveluikkuna


	ARKEOLOGISET KOHTEET

	kiinteä muinaisjäännös
	mahdollinen muinaisjäännös
	muu kulttuuriperintökohde
	havaintokohde
	löytöpaikka
	luonnonmuodostuma
	poistettu kiinteä muinais- jäännös (ei rauhoitettu)
	muu kohde

	kunta



	vanha kunta


	maakunta


	tyyppi

	tyypin tarkenne


	ajoitus


	vedenalainen kohde


	kohdenimi


	kohdetunnus






	kohteet maakunnittain
	kohteet vastuumuseoittain
	kohteet ELY-keskuksittain


Vimpeli
kiinteä muinaisjäännös
Mespakan uuni	1000001554

Tyyppi:	työ- ja valmistuspaikat kalkkiuunit
Ajoitus:	historiallinen, 1800-luku
Ajoitus:	historiallinen, 1900-luku

takaisin

Koordinaatit

Kuvaus

Mesbackan yksittäinen uuni sijaitsee noin 200 metriä Mesbackan tilan länsipuolella, pellon takana, metsänrajassa. Lehdettömään aikaan uuni näkyy Hallapuro-Sääksjärvi -tielle.

Uuni muodostaa noin pari metriä korkean ja noin 13 -14 metriä leveän kummun, jonka yläpuolelle nousevat uunin harjat. Kumpu on muodostunut pääasiassa kalkinpoltosta jääneestä jätekivestä, mutta siihen on kasattu myös maata uunin ympäriltä. Uunin edustalla jätekivi muodostaa matalan puolikaaren muotoisen terassin. Uunin seinämien yläosat ovat pahasti rapautuneet, ja osa kivistä on pudonnut uunin sisään. Seinämät ovat osittain lasittuneet, minkä lisäksi niihin on jäänyt poltettua kalkkia. Seinät ovat korkeimmillaan sivuilla, kun taas takaseinä on noin puoli metriä sivuseiniä matalampi. Varsinaista arinarakennetta uunissa ei ole näkyvissä, mutta maassa on kuitenkin ratakiskon kappaleita yms. palanutta rautaa. Uunin pesä on pohjamuodoltaan kulmikas.

Uunilla tavatun Aimo Mässbackan mukaan uuni lienee rakennettu vuosisadan vaihteessa. Tiettävästi kalkinpolton on paikalla aloittanut Mässbackan äidin isä, Jussi Mässbacka. Uunia on sen jälkeen laajennettu useasti, ja viimeksi siinä on kalkkia poltettu 1950-60 -luvuilla. Uunia on myös vuokrattu ulkopuolisille polttajille. Aimo Mässbackan mukaan uunin vuokraajana on ollut ainakin Jussi Kaunisto Tuomaalan talosta, Sääksvedeltä.

Aimo Mässbacka kertoi uunin edustalla lisäksi olleen ladon, josta ei kuitenkaan ole säilynyt jälkeäkään. Latoa käytettiin Mässbackan mukaan uunissa poltetun kalkin välivarastona, mutta myös suolta nostetun rahkasammaleen varastointiin. Sodan aikana ladossa varastoitiin ja käsiteltiin kansanhuollon ulottumattomissa eläinten taljoja. Taljojen karvanpoistoon käytettiin omaa kalkkia, vaikka uunissa tuotettu kalkki muuten pääasiassa myytiinkin muualle.

Uunia ympäröivien kaivantojen Aimo Mässbacka epäili syntyneen uunin rakentamiseen tarvitun hiekanoton yhteydessä. Uunin edustalla ollut veden täyttämä kuoppa on mahdollisesti kaivettu vesikuopaksi. Mesbackan mukaan vettä on tarvittu uunin tiivistämiseen käytetyn kalkkirapin valmistukseen ja kalkin sammuttamiseen.

Peruskarttaan uunin sijainti on mahdollisesti merkitty noin 20 metriä sivuun, sillä palstojen 12:3 ja 12:8 välinen raja kulkee Aimo Mässbackan mukaan uunin poikki. Myös rajat saattavat olla väärin merkittyinä peruskartalle. Kohteen koordinaatit on kuitenkin laskettu karttaan merkityn sijainnin mukaan.

Luonti: 3.4.2003 Viimeisin muutos: 2.3.2007

Tutkimukset

näytä/piilota linkit muihin aineistoihin

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

kopioi linkki tälle sivulle:

kysy tai anna palautetta tämän kohteen tiedoista

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

ARKEOLOGISET KOHTEET

Mespakan uuni