Utsjoki
kiinteä muinaisjäännös
Juovvaskáidi 3	1000001081
Tyyppi:	asuinpaikat     kodanpohjat
Ajoitus:	historiallinen, ei määritelty
Tallennusperuste:	muinaismuistolaki 295/1963
Paikkatietoselite:	Keskikoordinaatti
Z/m.mpy alin: 307.00
takaisin

Koordinaatit

ETRS-TM35FIN P: 7733382 I: 487702 YKJ P: 7736610 I: 3487870 ETRS89/WGS84 Lat: 69.70835292° Lon: 26.68225525° ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42.5012' Lon: 26° 40.9353' ETRS89/WGS84 Lat: 69° 42' 30.0705" Lon: 26° 40' 56.1189"

Kuvaus

Kohde sijaitsee Kevon luonnonpuistossa, aivan sen rajan pinnassa. Paikka on Juovaskáídin ja Borgebeaskacopman välisessä kaakkois-luoteissuuntaisessa vähäpuustoisen vuoman koillisreunassa. Kodanpohja on tasanteella Juovvaskáidin alarinteellä, n. 100 metrin päässä eteläkaakkoon virtaavan puron korkean törmän laella. Kota on pienehkö ja korvakkorakenteinen. Kodan pituus on 2 m ja leveys n. 1,8 m. Hylättyjä tavaroita on vielä näkyvissä, samoin kodan rakenteita. Kodanpohja ajoittunee aikaan ennen toista maailmansotaa. Juovvaskáidin alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistokokonaisuus. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Luonti: 22.12.2003 Viimeisin muutos: 17.12.2007

Tutkimukset

Taarna Valtonen inventointi 1999

Huomautuksia: Juovvaskáidin muinaismuistoalue Davimuš Mádjjohsuorgi -joen latvavesien ympärillä, ns. Kekkosen kämpästä alavirtaan noin puo-lentoista kilometrin matkalla on erittäin tiheä ja erikoislaatuinen muinaisjäännösalue. Siihen kuuluu ennen muuta asumuksien jäännöksiä: erilaisia tulisijoja sekä erilaisten turverakennusten jäänteitä. Suurin osa niistä sijaitsee pohjoisrannalla, mutta osa myös etelärannalla. Nämä jäännökset ovat selkeästi vanhempia ja erilaisia kuin alueelta yleensä tavattavat riekostus-, niitto- ja hillastuskotien jäänteet. Yksi tällainen uudempi kotasija on myös 300 metriä autiotuvan pohjoispuolella, mutta ei liity muihin kotasijoihin. Juovvaskáidi-tunturissa on sijainnut ainakin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa poroerotusai-taus. Alueen käyttöajankohdan alkua on vaikea arvioida. Turverakennusten löytöaluetta on kutsuttu nimellä Stuorragoahti (Suurikota) tai Nillágoahti (Nillankota). Nillá nimi viittaa Nils Vuolabiin eli Kádjá-Nilláan, jonka suuruuden aikaan tämän kaarre oli käytössä. Maanmittari Kyösti Haataja vieraili aidalla vuonna 1905 ja hänen jäljiltään on muutamia kuvia tuolta paikalta, mm. kuva yhden erikoisen suuren turvekodan sisältä. Ainakin tämä kuva on Museoviraston kansatieteen kuva-arkistossa (signum 107:2). On oletettavaa, että nimet viittaavat juuri tähän poikkeukselliseen asumusalueeseen joen etelä- ja pohjoisrannoilla. Alue on koko Suomen Lapin kontekstissa harvinainen ja merkittävä ylätunturin muinaismuistoalue, joka tulisi huomioida kokonaisuutena. Alue kuuluu nykyisin Kevon luonnonpuistoon.

Luonti: 22.12.2003 Viimeisin muutos: 17.12.2007

Ladattava tiedosto saattaa sisältääkuvia, karttoja tai muita sisältöjäjotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöävarten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

kopioi linkki tälle sivulle: