Nykyisin autioituneen Mäkelän talon pihapiirissä on kolme kellaria, jotka perimätiedon mukaan on tehty ennen kuin talo perustettiin 1800-luvun alussa. Paikalla on lisäksi Mäkelän pihapiirin rakennusten kivijalkoja. Kooltaan kellarit ovat 3,2 – 3,7 x 3,4 m, mitattuna maakummun mukaan. Sisämitat ovat: korkeus noin 1 m ja leveys 1,5 m.
Elämäjärven kylän vanhimmat talot ovat Kinnula ja Pesola, joista Kinnula mainitaan veroluetteloissa ensi kerran vuonna 1554 ja Pesola vuonna 1564. Jälkimmäinen on sijainnut nykyisen Mäkelän talon paikalla järven etelärannalla, Kinnula puolestaan järven pohjoisrannalla, Kinnusrannalla. Talojen nimet ilmestyvät veroluetteloihin vasta 1700-luvun alkupuolella, mutta henkilönimien perusteella on päätelty, että Kinnulan ensimmäinen veroluetteloissa mainittu isäntä on Pekka Rautaparta ja Pesolan puolestaan Lassi Kolari.
Mäkelä lienee entisen Pesolan paikalla, mutta vuoden 1848 kartalla (Kansallisarkisto, Pitäjänkartasto, Pihtipudas, 3321 04) Mäkelä on jo tällä paikalla ja Pesola puolestaan Siirtolan kaakkoispuolella Liitonjoen toisella rannalla.
Kohdetta ei tarkastettu vuoden 2013 inventoinnissa, koska vuoden 2003 kuvaus kohteesta on kattava eikä paikasta olisi ollut saatavissa mitään lisätietoa. Mäkelässä on uusi talo.
Inventointi 2026: Mäkelän rantaan johtavan tien ja pellon väliseltä alueelta havaittiin aikaisemmassa kuvauksessa mainitun kokoisia kellareita yhteensä kolme.
Kellari 1 on pajukon peitossa ja heinittynyt.
Kellari 2 (N 7037431 E 437129) erottuu hyvin ja sen päällä kasvaa heinää.
Kellarin 3 (N 7037424 E 437133) päälle on asetettu aaltopeltiä peittämään kellarin aukko. Sekä kellarin 2 että kellarin 3 sisäsivuilla on esillä kylmämuurattua kiveystä. Kellareista noin 25 metriä etelään havaittiin yksi raivauskasa (N 7037464 E 437120), jonka koko on noin 4 x 4 metriä ja sen korkeus on noin 0,4 metriä. Inventoinnin yhteydessä ei saatu selville liittykö raivauskasa alueen historialliseen asutukseen vai esimerkiksi rantaan johtavan tien rakennukseen. Vuoden 1814 kartalle kohdalle on merkitty niittyaluetta. Vuoden 1848 pitäjänkartalla sekä 1960 luvun peruskartalla kellarit sijoittuvat pellon reunalle. Inventoinnin yhteydessä kohteelle laadittiin aluerajaus sekä tarkennettiin sen paikkatietoja. Koordinaattipiste osoittaa kellaria 1. Inventoinnissa ei saatu selville pitääkö perimätieto kellareiden iästä paikkaansa. |