 |
| Satakunta | |
| Pori | |
| Noormarkun ruukki | 204035 |
| Muu tunnus: | VARELY/5995/2022 Gisalu |
| Kylä tai kaupunginosa: | Noormarkku |
| Osoite: | Laviantie 22, 29600 Noormarkku |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Noormarkun ruukinalue on edustavimpia ja parhaiten hoidettujahistoriallisen rautateollisuuden alueita maassamme. Laajaan ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseen kokonaisuuteen kuuluu teollisuustilojen lisäksi työväen asuntoja, kirkko, ruukin kartano ja huviloita sekä niihin
liittyneitä puistoalueita. Noormarkun saharakennus on teollisuushistoriansa, rakennustapansa, teknisen varustuksensa ja miljöönsä vuoksi kansainvälisestikin huomattava teollisuusmuistomerkki. Noormarkun kosken sahatoiminnan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Vanhasahan rinnalle perustettiin 1753 Makkarakosken saha. Everstiluutnantti De Carnell sai 1806 lupakirjan rautatehtaan perustamiseksi Noormarkkuun. Hän rakennutti 1820–1822 uuden päärakennuksen nykyisen Isotalon ja joen väliin. Porilainen varatuomari K. J. Lönegren osti 1863 Noormarkun kartanon rautatehtaineen ja sahoineen. Hän kunnostutti Makkarakosken sahan ja rakensi sen yhteyteen padon. Hän myös puratti huonoon kuntoon päässeen Vanhasahan. Lönegren rakennutti 1865–1866 Makkarakosken sahan viereen yhdistetyn konttorija asuinrakennuksen, nykyisen Sahalan. Lönegren ajautui konkurssiin 1869 ja Antti Ahlström lunasti konkurssihuutokaupassa kohteen. Saha paloi 1875, ja uuden sahan rakentamiseen ryhdyttiin välittömästi. Valtionagronomi Henry Gibson sai tehtäväkseen laatia suunnitelmat uutta sahaa varten. Makkarakosken saha on kansainvälisessäkin mitassa lajissaan vanhimpia ja parhaiten säilyneitä sahoja. Ahlströmin suku rakennutti reilun 60 vuoden ja kolmen sukupolven aikana ruukkialueelle kolme merkittävää asuinrakennusta – Isotalon, Havulinnan ja Villa Mairean – sekä runsaasti muita huomattavia rakennuksia, kuten Pääkonttorin, Klubin, työväenasuntoja ja virkailijahuviloita. Ruukin puistolle on antanut muodon puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1910-luvulla. Havulinnaan liittyvän terassoidun puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Paul Olsson. |
| Luonti: 4.2.2026 Viimeisin muutos: 4.2.2026 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 21.11.2025 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää 21.11.2025 Porin
kaupungissa kiinteistöillä Havulinna 609-464-1-178, Isotalo 609-464-1-193, Noormarkun ruukki 609-464-10-4 ja 609-81-10-4 sijaitsevat Noormarkun ruukin rakennukset Havulinnan, Isotalon, Pääkonttorin, Makkarakosken sahan ja Kankipajan sekä Havulinnan, Isotalon ja Pääkonttorin puutarhat kiinteine rakenteineen suojeltaviksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (498/2010) nojalla. Suojeltavat rakennukset ja aluerajaukset on osoitettu tämän päätöksen liitteenä olevalla karttaliitteellä. Suojelun kohdentuminen Suojelu kohdentuu Pääkonttorissa, Isotalossa ja Havulinnassa rakennusten ulkoasuun (seinät, katot, ikkunat, ovet, sisäänkäynnit portaineen), tilajakoon, rakenteisiin ja alkuperäisiin lattioihin. Makkarakosken sahassa ja Kankipajassa suojelu kohdentuu rakennuksen ulkoasuun. Puutarhoissa ja puistoissa suojelu kohdentuu niiden luonteen säilyttämiseen rakenteineen alla olevan luettelon mukaisesti. Sisätilojen osalta suojelu kohdentuu Pääkonttorissa, Isotalossa ja Havulinnassa rakennusten tilajärjestyksen lisäksi eri tilojen kiinteään sisustukseen (ovet, listoitukset, portaikot kaiteineen, paneloinnit, seinä- ja kattomaalaukset, pylväät, parketit, lattiamateriaalit, tulisijat, kaakeloinnit ja allasosaston seinämateriaalit) alla olevan luettelon mukaisesti. Makkarakosken sahassa suojelu kohdentuu sahan varustukseen. Pääkonttori Sisätilat -tilasarja (1. kerroksessa pääjohtajan huone, sihteerin huone ja hallituksen huone, 2. kerroksessa vierashuoneet) -käytävä-, eteis-, aula- ja hallitilat -aulaa kiertävä parvi -pohjakerroksen kylpylä allasosaston seinälevyineen -porrashuoneet -hissi -lattiapinnat -kattokasetointi -kangastapetit -kiinteät hyllyt -aulan lampetit Puutarhan rakenteet -kivinen tukimuuri portaineen (pääoven edustalla jokirannassa) -puutarhan portti -puutarhan suihkulähde kiveyksineen ja portaineen -puutarhan neljät kiviportaat nurmikolla -hiekkateitä reunustavat puukujat rakennuksen molemmin puolin Isotalo Sisätilat -tilajako -pääsisäänkäynti -keskushalli kaiderakenteineen -portaikot -käytävät -alkuperäiset linoleum-matot -alkuperäiset kokolattiamatot (Sininen salonki ja Kauppaneuvoksen huone) -kattokasetoinnit -katto- ja seinämaalaukset -rintapaneelit -tulisijat -juhlasalin kattokruunu Puutarhan rakenteet -punatiilimuuri (vanhan kasvihuoneen seinä Isokoivukujan myötäisesti) -puutarhan kivinen tukimuuri portaineen -puutarhan patsassuihkulähde Havulinna Sisätilat -tilajako -pääsisäänkäynti (tuulikaappi, eteinen, naulakkotila ja wc) -aula portaikkoineen, kaiderakennelmineen ja urkuineen -kellaritilojen holvatut tilat -portaikot kaiteineen -katto- ja seinämaalaukset -ovien pielirakenteet -rintapaneelit -tulisijat Puutarhan rakenteet -pergola -pergolan eteläpuolella: • kiviset tukimuurit portaineen • patsas ja aurinkokello • kaksi suihkulähdettä -pergolan pohjoispuolella:o -puutarhassa rakennuksen eteläpuolella: • kiviset portaat keskellä sekä tukimuuri • patsassuihkulähde • ylätasanteen pyöreistä kivistä ja liuskekivistä tehdyt puolikaaren muotoiset terassien tukimuurit -rakennuksen länsipuolella: • kivinen tukimuuri -rakennuksen pohjoispuolella (rakennuksen ja huvimajan välissä): • suihkulähde kiveyksineen ja sitä ympäröivä alas pudotettu kivinen tukimuuri portaineen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennuksia puutarhoineen ja ympäristöineen on hoidettava ja käytettävä siten, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. 2. Suojeltuja rakennuksia ei saa purkaa. Rakennusten ulkoasu, rakennusrunko, keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus sekä puutarhojen rakenteet on säilytettävä kohdassa ”suojelun kohdentuminen” määritellyn mukaisesti. 3. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Korjauskelvottomat rakennusosat voidaan uusia alkuperäistä toteutusta vastaten. Mikäli em. osatekijöitä on aiemmin uusittu tästä poiketen, on ne viimeistään elinkaarensa päässä uusittava rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 4. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset on sovitettava rakennusten arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 5. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka myös antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Lisäksi on noudatettava mitä rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) on vielä säädetty. VirastoVahva 02557/2025 |
|
| Luonti: 4.2.2026 Viimeisin muutos: 4.2.2026 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Havulinna |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Antti Ahlström rakennutti Havulinnan pojalleen Walter Ahlströmille ja tämän
puolisolle Lillille. Suunnitelmat tilattiin 1899 arkkitehtuuritoimisto Grahn, Hedman & Wasastjernalta, jossa työstä vastasi ruotsalainen arkkitehti Gustaf Adolf Lindberg. Tilaajan pyynnöstä huvila rakennettiin englantilaiseen tyyliin, mutta sen tornissa on myös saksalaista vaikutusta. Korkeassa tornissa oli aikoinaan vesisäiliö. Rakennuksen kiinteässä sisustuksessa on sekä jugendin että kansallisromantiikan piirteitä. Kaakeliuunit ovat Turun kaakelitehtaan tuotantoa. Rakennusta on uudistettu 1975–1976 (Marius ja Ben af Schulten), 1989–1990 (Juhani Pallasmaa) sekä 2000-luvun alussa. Havulinna sijaitsee mäntyisellä kukkulalla puiston ympäröimänä. Puutarhaarkkitehti Paul Olsson laati 1925 suunnitelman puistoksi. Siihen kuuluivat vesialtaat ja terassit pergoloineen. Suunnitelmaa täydennettiin 1946. Vuonna 1957 puutarha-arkkitehti Leif Simberg suunnitteli Havulinnan istutuksia. Vesialtaan päässä sijaitsee puinen paviljonkirakennus, mahdollisesti 1920-luvulta. Talouspihaa rajaavat myös klassisistinen entinen talonmiehen rakennus, kolme puista ulkorakennusta sekä leikkimökki. Pergolarakenteen tuntumassa on katettu kaivo. Leikkiviä lapsia esittävä veistos puistossa on Carl Wilhelmsin käsialaa. Alemmalla terassilla on Harry Röneholmin muotoilema aurinkokello vuodelta 1927. Havulinna on nykyisin koulutus-, edustus- ja majoituskäytössä |
| Luonti: 4.2.2026 |
| Isotalo |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| ISOTALO
Antti Ahlströmin rakennuttama uusi päärakennus ”Isotalo” arkkitehti Evert Lagerspetzin suunnitelmien perusteella valmistui 1881. Poikkeuksellisen suuri kaksikerroksinen puurakennus edustaa uusrenessanssia. Rakennus on L:n muotoinen ja sen joenpuoleisessa päädyssä kohoaa torni avoimine näköalatasanteineen. Tornin huippu uusittiin jo 1890-luvulla. Keittiösiipi oli aluksi yksikerroksinen. Sisätilojen maalauskoristeluun osallistuivat Salomo Wuorion maalausliikkeen taiteilijat Chorin ja Wetterstrand. Ruokasalin kattoon on maalattu suomalaisten kulttuurihenkilöiden nimiä. Suuren juhlasalin seiniä koristavat kaksoispilasterit. Taloon asennettiin vesijohto 1882 ja sähkövalaistus 1916. Isotalo toimi sekä Ahlströmien kotina että myös yhtiön pääkonttorina aina vuoteen 1916. Rakennus restauroitiin 1967 arkkitehti Marius af Schulténin suunnitelmien mukaisesti. Isotalon vieressä on samanikäinen ja tyyliltään yhdenmukainen lasten leikkimökki sekä puinen talousrakennus. Rakennuksia ympäröi puisto. Isotalo on Ahlströmin suvun yksityiskäytössä. |
| Luonti: 4.2.2026 |
| Kankipaja |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kosken tuntumassa sijaitsee Kankipaja, joka valmistui 1894 vanhan,
palaneen rakennuksen tilalle. Kankipaja muurattiin säännöllisistä graniittilohkareista ja päätyjen osalta punatiilestä. Päädyissä on pyöreät, valurautapuitteiset ruusuikkunat. Raudanjalostus Noormarkussa päättyi 1920. Pajan sisätiloissa on säilynyt kankivasaran lisäksi muita raudanjalostukseen ja A. Ahlström Oy:n teolliseen toimintaan liittyneitä koneita ja esineitä. |
| Luonti: 4.2.2026 |
| Makkarakosken saha |
|
||||||||||||
| Kuvaus |
| Makkarakosken saha sijaitsee keskeisellä paikalla Noormarkun
ruukkialueella. Kosken toisella rannalla ovat vanha voimalaitos ja Kankipaja. Kosken ylittää patosilta. Sahan suunnitteli valtionagronomi Harry Gibson. Saha valmistui 1875. Sen rakentamiseen käytettiin 164 veistettyä juurakkoa, joiden avulla saatiin joustava, vesipyörän liikkeen aiheuttaman suuren rasituksen kestävä rakenne. Perinteistä saharakentamista edustavat juurakkotukien, hirsirakenteen ja lautavuorauksen ohella moniruutuiset ikkunat ja punamultaus. Sahasalin täydellisenä säilynyt varustus on historiallisesti erittäin arvokas. Vanhempi kehäsahapari on asennettu 1882. Kaksiraamisen sahan koneisto tilattiin Tammerfors Linne och Jernmanufakturilta (myöh. Tampella), 1882 valmistuneet raamisahat (nrot 5 ja 6) olivat ensin käytössä Kauttuan ruukilla ja siirrettiin Noormarkkuun 1886. Sahan käyttövoimana oli vuodesta 1900 höyry ja vuodesta 1914 lähtien sähkö. Myös alakerran voimansiirtolaitteisto on säilynyt. Vanhan vesirattaan paikalle asennettiin 1919 mylly. Myllyn koneisto uusittiin 1949 ja sen toiminta jatkui vuoteen 1973. Sahaus oli loppunut 1956. |
| Luonti: 4.2.2026 |
| Pääkonttori |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| A. Ahlström Osakeyhtiön 1914–1915 valmistunut pääkonttori sijaitsee
Noormarkunjoen etelärannalla. Piirustukset laati arkkitehti Emil Fabritius. Symmetrinen kaksikerroksinen rakennus on tiiltä ja betonia, klassistiset julkisivut taidokkaasti piikattua terrastirappausta ja sokkeli ja portaat punertavaa graniittia. Kuparisen vesikaton harjalla on siro, kuparilla vuorattu kellotorni. Rakennuksen sisätilat ovat säilyneet erityisen hyvin. Kahden kerroksen korkuista jalopuupaneloitua hallia kattaa lasikatto, joka saa valon lanterniinin kautta. Rakennuksessa oli sen valmistuttua calorifermenetelmään perustuva lämmitys, ilmastointi sekä hissi. Pohjakerroksen uima-allas on Suomen vanhimpia. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee vierashuoneisto. Rakennukseen liittyy puutarhaan avautuva avoin terassi. Jokirannan puolella on kivimuurein tuettu terassi rantaan johtavine portaineen. Puutarhan suunnittelusta vastasi Bengt Schalin. Aksiaalisella, geometrisella puutarhalla luotiin yhteys veljekset Thomén piirtämiin virkailijavilloihin. Kokonaisuuteen kuulu suihkukaivo altaineen. Pääsisäänkäynti konttoriin käy idänpuoleisen lehmuskujanteen kautta. Puistoa on myöhemmin muutettu useaan otteeseen: 1949 (Erik Sommerschield), 1957 (Leif Simberg ja 1958 (Paul Olssonin toimisto). |
| Luonti: 4.2.2026 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |