 |
| Pohjanmaa | |
| Kristiinankaupunki | |
| Villa Carlsro | 203966 |
| Kiinteistötunnus: | 287-401-7-0; |
| Osoite: | Carlsrontie 181, Kristiinankaupunki |
| Nykykäyttö: | museo |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Asuinrakentaminen |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1896-1896 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Carlsron suurhuvila sijaitsee Suurjärven rannalla noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista
pohjoiseen. Varakkaat kaupunkilaiset rakennuttivat tuohon aikaan järven rannoille kesähuviloita, joista Carlsro on ainoana säilynyt. Kristiinankaupunkilainen kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlström rakennutti huvilan 1896. Kansallisromantiikasta vaikutteita saanut huvila on koristeltu rikkailla puuleikkauksilla ja pilasterein sekä voimakkaasti korotetulla kerroslistalla. Rakennuksen ulkohahmoa leimaa korkea, jyrkkä satulakatto ristipäätyineen. Kattoa korostavat suippopäiset kattoikkunat ja torni. Pihasivulla on juhlava kuisti ja sen yhteyteen rakennettu kookas lasiterassi. Päädyssä on parvekkeella varustettu kaksikerroksinen avokuisti. Sisätiloissa on kaakeliuuneja ja kattomaalauksia. Rakennuksessa on kolme kerrosta, alimassa keittiön, ruokasalin ja oleskelutilan lisäksi isäntäväen makuuhuoneet. Toisessa kerroksessa on makuuhuoneita ja ylimmässä sijaitsivat palvelijoiden pienet makuusopet. |
| Luonti: 17.9.2021 Viimeisin muutos: 17.9.2021 |
| Historia |
| Historia |
| Carlsron suurhuvila sijaitsee Suurjärven rannalla noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista
pohjoiseen. Varakkaat kaupunkilaiset rakennuttivat tuohon aikaan järven rannoille kesähuviloita, joista Carlsro on ainoana säilynyt. Kristiinankaupunkilainen kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlström rakennutti huvilan 1896. Carlström ajautui konkurssiin vuonna 1910. Huvila ja sen irtaimisto myytiin huutokaupassa seuraavana vuonna. Rakennus muutettiin kesähotelliksi, ja sillä oli useita omistajia vuodesta 1922 lähtien. Hotelli sulki ovensa 1945, jonka jälkeen Carlsro seisoi tyhjillään 1960-luvun alkuun asti. Paikkakuntalainen keräilijä Åke Weckström osti huvilan huutokaupassa Suomen Matkailuyhdistykseltä saadakseen näyttelytilan Kristiinankaupungin seudulta keräämilleen esineille. Kokoelmassa on noin 11 000 esinettä 1600-1900 –luvuilta. Huoneet sisustettiin jugendtyylisillä huonekaluilla. Kristiinankaupungin museotoimi otti museon pihapiireineen hoitaakseen vuonna 2002. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Lähteet |
| Kohde on inventoitu Pohjanmaan museon toimesta 1998 (Lisbeth Knif:
Kulturlandskapsinventering över Kristinestads kustområde) sekä huomioitu Pohjanmaan inventointihankkeessa 2008. Rakennuksesta on tehty kuntotarkastus (17.11.2017) ja toimenpidesuunnitelma 2020-2025 ja siihen liittyvä kustannusarvio (3.10.2019), Oy Sancon Finland Ab sekä peltikaton kunnostussuunnitelma (Liisukka Oksa, 7.11.2019). |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tutkinut asiaa ja päättänyt
annettujen lausuntojen ja selvitysten pohjalta suojella 10.5.2021 kiinteistöillä 287-401-7-0, Carlsrontie 181, sijaitseva Villa Carlsron sekä seuraavat kiinteistöllä sijaitsevat ulkorakennukset: huvimaja, torppa (koulurakennus), jääkellari. Suojelupäätöksen mukaisiin rakennuksiin kuuluu myös huvilakokonaisuuteen kuuluva kylpy- ja saunarakennus kiinteistöllä 287-401-14-0. Suojelupäätökseen kuuluvat rakennukset on osoitettu liitekartalla. ELY-keskus antaa seuraavat kohdetta koskevat suojelumääräykset, jotka koskevat huvilan ulkoasua, rakennusrunkoa ja sisätiloja kiinteine sisustuksineen. Ulkorakennusten osalta suojelu koskee niiden ulkoasuja ja rakennusrunkoja: 1. Rakennuksia on hoidettava ja käytettävä niin, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen 2. Päärakennuksen ulkoasu, rakennusrunko ja kiinteä sisustus (sisäovet, listat, uunit, kattomaalaukset ja –rosetit, puupanelikatot sekä portaikot kaiteineen, lasimaalaus) on säilytettävä. 3. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyttäminen. Korjauskelvottomat rakennusosat voidaan uusia alkuperäistä toteutusta vastaavasti. 4. Rakennus- ja talotekniset sekä käytön edellyttämät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuurin ja muihin ominaispiirteisiin. 5. Museovirastoa tulee kuulla asiantuntijana luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä sekä huvilan sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Päätöksessä esitetyt suojelukäsitteet kohteiden osalta: Rakennuksen ulkoasu Rakennusten ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, koristeista ja materiaaleista. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Rakennusten rakennusrunko käsittää kantavan rungon perustukset, ulkoseinät, väliseinät sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Kiinteä sisustus Kiinteään sisustukseen kuuluvat päärakennuksessa sisäovet, listat, uunit, kattomaalaukset, ja –rosetit, puupanelikatot sekä portaikot kaiteineen sekä toisen kerroksen lasimaalaus huonetilojen välillä |
|
| Luonti: 17.9.2021 Viimeisin muutos: 19.8.2026 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| huvila |
|
||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kristiinankaupunkilainen kauppaneuvos ja laivanvarustaja Carl Alfred Carlström rakennutti
huvilan 1896. Kansallisromantiikasta vaikutteita saanut huvila on koristeltu rikkailla puuleikkauksilla ja pilasterein sekä voimakkaasti korotetulla kerroslistalla. Rakennuksen ulkohahmoa leimaa korkea, jyrkkä satulakatto ristipäätyineen. Kattoa korostavat suippopäiset kattoikkunat ja torni. Pihasivulla on juhlava kuisti ja sen yhteyteen rakennettu kookas lasiterassi. Päädyssä on parvekkeella varustettu kaksikerroksinen avokuisti. Sisätiloissa on kaakeliuuneja ja kattomaalauksia. Rakennuksessa on kolme kerrosta, alimassa keittiön, ruokasalin ja oleskelutilan lisäksi isäntäväen makuuhuoneet. Toisessa kerroksessa on makuuhuoneita ja ylimmässä sijaitsivat palvelijoiden pienet makuusopet |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 19.8.2026 | |
| huvimaja |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Kahdeksankulmainen empiretyylinen huvimaja on rakennettu ilmeisesti 1860-80 lukujen
välissä ja myös se on huvilarakennusta vanhempi. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 19.8.2026 | |
| jääkellari |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Jääkellarissa on kaksoisseinällä ja sahanpurulla täytetty välikatto. Rakennettu todennäköisesti vuonna 1930 täyshoitolan tarpeisiin. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 19.8.2026 | |
| Kansakoulu (Gammalstugan, Torpet) |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kansakoulu (Gammalstugan, Torpet) on alun perin rakennettu torpaksi, jonka
hovioikeudenneuvos Starcke hankki huvilakseen 1800-luvun alkupuolella. Rakennus toimi sittemmin kouluna 1920-luvulle. Tuvan lisäksi rakennettiin myöhemmin etuhuone ja kamari. Kesähotellin aikana 1940-luvulla siinä oli vierashuoneita. Vieressä on eläinsuoja. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 19.8.2026 | |
| Liiteri, rekivaja ja ulkohuusi |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Vaatimattomia runkorakenteisia talousrakennuksia 1960-luvulta. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| Lillstugan (renkitupa) |
|
||||||
| Kuvaus |
| Sisääntuloportin oikealla puolella sijaitseva Lillstugan (renkitupa) on päähuvilaa vanhempi noin 1860-luvulta. Hirsirakenteinen, harjakattoinen, avokuistilla varustettu renki- ja vahtituvaksi rakennettu tupa on toiminut myöhemmin muun muassa opettajan asuntona ja koulun keittiönä. |
| Luonti: 17.9.2021 Viimeisin muutos: 17.9.2021 |
| makasiini |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Makasiini 1800-luvun alkupuolelta siirrettiin nykyiselle paikalleen Castrenin puutarhasta
Kristiinankaupungista. |
| Luonti: 17.9.2021 |
| sauna |
|
||||||||
| Kuvaus |
| Suurjärven rannassa sijaitsee 1920-luvulla rakennettu puolitoistakerroksinen, satulakattoinen (tiilikate), lyhytnurkkainen tasakertaan hirsirakenteisena toteutettu sauna ja huoltorakennus. Rakennus on kesähotellin ajalta ja siihen kuuluu saunan ja pyykkituvan lisäksi toisen kerroksen neljä vierashuonetta. Kesähotellin aikana saunaa käytettiin
eräänlaisena kylpylänä, jossa annettiin vieraille muun muassa savihoitoja. |
| Luonti: 17.9.2021 Viimeisin muutos: 17.9.2021 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.5.2021 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 19.8.2026 | |
| Ulkorakennus |
|
||||||
| Kuvaus |
| Tuvan edessä sijaitseva ulkohuonerakennus on siirretty Korsbäckista, Dagsmarkista
vuonna 1978. Rakennukseen liittyy solalla erillinen runkorakenteinen heinälato. |
| Luonti: 17.9.2021 Viimeisin muutos: 17.9.2021 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |