RAKENNUSPERINTÖ

Keski-Suomi
Jyväskylä
Jyväskylän pappila	203858
Kiinteistötunnus:	179-1-4-7;
Muu tunnus:	102778232U rakennustunnus
Osoite:	Vapaudenkatu 26,
Ajoitus:	Rakentaminen 1928-1928
takaisin

Kuvaus

Vuonna 1928 valmistuneen, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rakennuttaman pappilan on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Klassististyylinen, tiilirakenteinen pappila on säilyttänyt alkuperäisen julkisivunsa hyvin. Vinkkelimuotoisen rakennuksen kadunsuuntaisessa asunto-osassa on jyrkkä taitekatto, pihanpuoleisen kansliasiiven katto on aumattu. Pihan puolella on pylväsaiheinen vilpola ja kattamaton veranta. Kirkon läheisyydessä sijaitsevaa pappilaa ympäröivät uudemmat kerrostalot. Pappila pihapuustoineen on tärkeä osa keskustan kaupunkinäkymiä. Jyväskylän pappilaa on esitetty suojeltavaksi lailla rakennusperinnön suojelemisesta. YM vahvistus suojelusta 9.3.2022. Museovirasto on antanut asiasta lausunnon 29.08.2016 (MV/3/05.01.01/2016).

Luonti: 13.4.2017 Viimeisin muutos: 11.3.2022

Historia

Historia

Pappila ja siihen kuuluvat viljelykset, metsät ja mahdolliset kalavedet kuuluivat aiemmin olennaisena osana papin palkkaan. Papiston palkkaamista ja virkataloa koskevan lainsäädännön muuttuessa vuonna 1922 rahapalkan merkitys luontaisetuihin nähden kasvoi, mutta asuntona toimiva pappila kuului edelleen kirkkoherran luontaisetuihin. Pappilat muuttuivat 1900-luvun alkupuolella rakennusryhmistä yksittäisiksi rakennuksiksi. Jyväskylän pappila on ensimmäisiä kaupunkipappiloita ja edustaa kirkollisen virkatalorakentamisen perinteitä pappilakulttuurin murrosvaiheessa. Pappilakulttuurin muutokset jatkuivat 1970-luvulla, jolloin luontaisetuasumisen verotuskäytännön kiristyminen 3 (6) johti kirkollisten virka-asuntojen tyhjentymiseen. Edelleen vuonna 1990 siirryttiin pappien kokonaispalkkaukseen ja pappilat muuttuivat tavanomaisiksi vuokra-asunnoiksi. Jyväskylän pappila Vuonna 1928 valmistuneen, Jyväskylän kaupunkiseurakunnan rakennuttaman pappilan on suunnitellut arkkitehti Kauno S. Kallio. Klassististyylinen, tiilirakenteinen pappila on säilyttänyt alkuperäisen julkisivunsa hyvin. Vinkkelimuotoisen rakennuksen kadunsuuntaisessa asunto-osassa on jyrkkä taitekatto, pihanpuoleisen kansliasiiven katto on aumattu. Kirkkoherran asunnon ja kappelisiiven ulko-ovet ovat massiivisia koristeveistettyjä tammiovia. Pihan puolella on pylväsaiheinen vilpola ja kattamaton veranta. Kirkon läheisyydessä sijaitsevaa pappilaa ympäröivät uudemmat kerrostalot. Pappila pihapuustoineen on tärkeä osa keskustan kaupunkinäkymiä. Kansallisella tasolla tunnettu arkkitehti Kauno S. Kallio suuntautui urallaan erityisesti kirkollisten rakennusten ja niiden korjaamisen suunnitteluun. Hänen tuotannolleen tyypillistä oli pitäytyminen klassismissa sekä kotimaisen tradition ylläpitäminen, joskin vaikutteita hän haki myös Ruotsista, Tanskasta, Ranskasta ja Italiasta. Jyväskylän pappila suunniteltiin kirkkoherran, hänen perheensä ja palvelijansa asunnoksi sekä seurakunnan edustustiloiksi. Asunnossa järjestettiin seurakunnan tilaisuuksia ja majoitettiin seurakunnan vieraita. Pappilassa oli myös toisen papin eli virallisen apulaisen perheen sekä diakonissan asunnot, seurakunnan kanslia- ja kokoontumistilat ja kellarissa talonmiehen asunto, sauna-, pesutupa- ja säilytystilat, sittemmin myös tekniset tilat. Yläkerrassa sijainneet virallisen apulaisen ja diakonissan asunnot kertovat rakentamisvaiheessa ennakoidusta seurakunnan ja sen työntekijöiden määrän kasvusta. Vuosien 1984–1985 muutostöissä kirkkoherran asunto muutettiin seurakunnan kokous- ja juhlatiloiksi. Vanhassa talonmiehen asunnossa oli 1980-luvulla kerhotoimintaa. Pappilan käyttötarkoitukseen saattaa olla tulossa muutoksia lähivuosina. Piha ja puutarha Viljely- ja puutarhakulttuuri on perinteisesti ollut merkityksellinen osa pappiloiden toimintaa. Jyväskylän pappilassa jatkettiin pappiloiden pihojen perinteitä. Yläpihan puutarhasuunnitelman teki arkkitehti Kallio vuonna 1928. Hiekkakäytäviä, istuskelupaikkoja ja istutuksia käsittävä puutarha oli ajan hengen mukaan geometrinen. Piha oli pengerretty ylä- ja alapuutarhaan, joista jälkimmäinen oli hyötypuutarhakäytössä. Alapihalla oli todennäköisesti jo pappilaa rakennettaessa luonnonkivistä ja tiilistä ladottu maakellari. Pappilaan on tehty muutoksia verrattain vähän. Vuonna 1942 siirryttiin uunilämmityksestä keskuslämmitykseen, ja tässä yhteydessä purettiin osa uuneista. Vuosina 1984–1985 tehtiin laajempi saneeraus ja kirkkoherran asunnon osalta käyttötarkoituksen muutos (arkkitehtitoimisto Kantonen), jonka yhteydessä tavoitteena oli palauttaa rakennusta alkuperäiseen asuun sekä uusia talotekniikka. Alkuperäiset ikkunat, ovet, väliovet ja listat ovat pääosin säilyneet koko rakennuksessa. Jäljellä on lisäksi kaiteita, kynnyksiä, panelointeja ja kappelin pylväiköt. Rakennuksessa on säilynyt osa alkuperäisistä tulisijoista ja koristemaalauksista. Keskeisten osien tilajako ja tilan luonne on säilynyt hyvin muutos- ja korjaustöistä huolimatta.

Luonti: 11.3.2022

Suojelu

Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	9.3.2022
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 5.3.2019 tekemän päätöksen Jyväskylän Vanhan pappilan suojelemisesta (KESELY/238/2016) lukuun ottamatta kylpyhuoneiden (huoneet 29 ja 37) kiinteää sisustusta. Lisäksi ympäristöministeriö muuttaa 3. suojelumääräystä ja lisää päätökseen pohjapiirrokset suojeltavista sisätiloista. Vahvistetut suojelumääräykset ovat seuraavat: Rakennusperintölain 10 §:n mukaan Jyväskylän Vanhaa pappilaa ei saa purkaa. 1. Jyväskylän Vanhaa pappilaa tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Vanhan pappilan ulkoarkkitehtuuri sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen sisätilojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Lautalattiaa on harkinnan mukaan mahdollista päällystää sopivalla päällysteellä. 3. Tilajako on säilytettävä nykyisellään ensimmäisen kerroksen suojeltavaksi osoitetuissa tiloissa. Toisessa kerroksessa toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat tilajaon muutokset ovat mahdollisia, mikäli niillä ei vaaranneta muiden suojeltavaksi osoitettujen sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. 4. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. 5. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Jos suojeltavaksi määrätty Vanha pappila vahingoittuu tai tuhoutuu, rakennuksen omistajan tai haltijan on rakennusperintölain 19 §:n mukaan ilmoitettava siitä viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle, jonka tulee välittömästi neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Luonti: 17.6.2026 Viimeisin muutos: 17.6.2026
Suojelun väline:	Laki rakennusperinnön suojelemisesta
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	9.3.2022
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keski-Suomen ELY-keskus on päätöksellään 5.3.2019 määrännyt Jyväskylän Vanhan pappilan suojelluksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Päätöksen mukaan suojelu koskee Vanhan pappilan ulkoarkkitehtuuria, joka käsittää julkisivujen, vesikaton, parvekkeiden, terassin, vilpolan ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet heloituksineen kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Lisäksi suojelu koskee Vanhan pappilan sisätiloja seuraavilta osin: ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan lukuun ottamatta 1980-luvulla huonejärjestystä muuttamalla toteutettuja keittiötä ja WC-tiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat entiset virallisen apulaisen asunto sekä diakonissan asunto. Sisätila on tilajaosta sekä kiinteän sisutuksen osista (portaat, kaiteet, ovet, listoitukset, paneloinnit, lauta- ja laattalattiat, tulisijat, kappelin alttarisyvennys pylväikköineen ja lasimaalauksineen, koristemaalaukset, kansliasiiven eteisen sisäkaton ominaispiirteet) koostuva kokonaisuus. Lisäksi päätöksessä todetaan, että alkuperäiseen sisustukseen kuuluvat kansliasiiven naulakot ja halkopenkit sekä eteisen puhelinkone on suotavaa säilyttää. ELY-keskuksen antamat suojelumääräykset ja perustelut ilmenevät liitteenä olevasta päätöksestä.
Luonti: 17.6.2026 Viimeisin muutos: 17.6.2026

Rakennukset ja rakennelmat

Pappilarakennus

Luonti:12.6.2026

Suojelu
Suojelun väline:	Rakennussuojelulaki
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	9.3.2022
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 5.3.2019 tekemän päätöksen Jyväskylän Vanhan pappilan suojelemisesta (KESELY/238/2016) lukuun ottamatta kylpyhuoneiden (huoneet 29 ja 37) kiinteää sisustusta. Lisäksi ympäristöministeriö muuttaa 3. suojelumääräystä ja lisää päätökseen pohjapiirrokset suojeltavista sisätiloista. Vahvistetut suojelumääräykset ovat seuraavat: Rakennusperintölain 10 §:n mukaan Jyväskylän Vanhaa pappilaa ei saa purkaa. 1. Jyväskylän Vanhaa pappilaa tulee hoitaa ja käyttää niin, että kokonaisuuden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 2. Vanhan pappilan ulkoarkkitehtuuri sekä ensimmäisen ja toisen kerroksen sisätilojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Lautalattiaa on harkinnan mukaan mahdollista päällystää sopivalla päällysteellä. 3. Tilajako on säilytettävä nykyisellään ensimmäisen kerroksen suojeltavaksi osoitetuissa tiloissa. Toisessa kerroksessa toiminnallisiin tarpeisiin perustuvat tilajaon muutokset ovat mahdollisia, mikäli niillä ei vaaranneta muiden suojeltavaksi osoitettujen sisätilojen kulttuurihistoriallista arvoa. 4. Korjaus- ja muutostöissä käytetään materiaalien ja arkkitehtuurin osalta kestäviä ratkaisuja, jotka perustuvat muutosten alaisten tilojen ja rakennusosien historian, arvon ja merkityksen tuntemiseen. Kohteesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Suojeltuja rakennusosia uusittaessa noudatetaan olemassa olevaa mallia, muotoa, rakennetta ja materiaalia. 5. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. Jos suojeltavaksi määrätty Vanha pappila vahingoittuu tai tuhoutuu, rakennuksen omistajan tai haltijan on rakennusperintölain 19 §:n mukaan ilmoitettava siitä viipymättä Keski-Suomen ELY-keskukselle, jonka tulee välittömästi neuvoteltuaan asiasta Museoviraston kanssa päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Luonti: 12.6.2026

Suojelu
Suojelun väline:	Rakennussuojelulaki
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	9.3.2022
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Keski-Suomen ELY-keskus on päätöksellään 5.3.2019 määrännyt Jyväskylän Vanhan pappilan suojelluksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla. Päätöksen mukaan suojelu koskee Vanhan pappilan ulkoarkkitehtuuria, joka käsittää julkisivujen, vesikaton, parvekkeiden, terassin, vilpolan ja ulkoportaiden rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet heloituksineen kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan, myös sisäpuolisine osineen. Lisäksi suojelu koskee Vanhan pappilan sisätiloja seuraavilta osin: ensimmäinen kerros kokonaisuudessaan lukuun ottamatta 1980-luvulla huonejärjestystä muuttamalla toteutettuja keittiötä ja WC-tiloja. Toisessa kerroksessa sijaitsevat entiset virallisen apulaisen asunto sekä diakonissan asunto. Sisätila on tilajaosta sekä kiinteän sisutuksen osista (portaat, kaiteet, ovet, listoitukset, paneloinnit, lauta- ja laattalattiat, tulisijat, kappelin alttarisyvennys pylväikköineen ja lasimaalauksineen, koristemaalaukset, kansliasiiven eteisen sisäkaton ominaispiirteet) koostuva kokonaisuus. Lisäksi päätöksessä todetaan, että alkuperäiseen sisustukseen kuuluvat kansliasiiven naulakot ja halkopenkit sekä eteisen puhelinkone on suotavaa säilyttää. ELY-keskuksen antamat suojelumääräykset ja perustelut ilmenevät liitteenä olevasta päätöksestä.
Luonti: 12.6.2026

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/32/05.01.02/2023 JYVÄSKYLÄ, Vanhan pappilan purkutyöt

kopioi linkki tälle sivulle: