 |
| Satakunta | |
| Pori | |
| Porin raatihuone | 203306 |
| Kiinteistötunnus: | 609-1-3-407; |
| Osoite: | Hallituskatu 9, 28100 Pori |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Suunnittelu 1831-1831 |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1839-1841 |
| Ajoitus: | Korjaus 1980-1991 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kivi-Porin vuoden 1852 palon jälkeen rakennettujen rantakorttelien kaupunkitalot ja julkiset rakennukset muodostavat yhden edustavimpia vanhoja kivikaupunginosia maassamme.
Arkkitehti C.L Engelin 1831 suunnittelema ja 1841 valmistunut Porin raatihuone on perusrakenteeltaan tyypillinen empirekauden julkinen rakennus: se on kaksikerroksinen aumakattoinen tiilirakennus, jonka julkisivuissa on keskirisaliitit ja jonka pohjakerroksen julkisivun pinta on rustikoitu ilmentämään kerroksen kantavaa tehtävää. Toisen kerroksen seinäpinta on rapattu sileäksi, julkisivut maalattu keltaisiksi ja yksityiskohdat valkoisiksi. Raatihuoneen funktiota symboloi katolla oleva vartio- ja kellotorni. Raatihuonetta on korjattu 1980-1991. Toinen kerros, joka toimii kaupungin edustustilana, on palautettu silloin 1800-luvun lopun asuunsa mm. paljastamallla vanhat koristemaalaukset. Rakennuksen porrashuone on kutakuinkin säilyttänyt alkuperäisen asunsa. Katutasossa on kaupungin toimistotiloja. Kellariin on tehty ravintola ja tavarahissille rakennettu hissikuilu. Porin raatihuoneen edessä on puisto, joka liittää alueen Porin ruutukaavan pääakseliin. Raatihuoneen pääfasadi on suunnattu puistoon ja esplanadikaduille. Autonomian ajan alkupuolella rakennettu raatihuone on Porin ohella säilynyt Kokkolassa, Kajaanissa, Lappeenrannassa ja Loviisassa. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 30.11.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Arkkitehti C.L. Engel signeerasi empire-tyylisen raatihuoneen piirustukset jo 1831, mutta varsinainen rakentaminen aloitettiin vasta 1839. Raatihuone vihittiin käyttöön 1841.
Valmistuttuaan rakennuksessa oli keskushallinnon ja oikeuslaitoksen kokoustilat sekä suuri sali istuntojen pitoa varten. Lisäksi rakennukseen kuuluivat olennaisena osana myös vankila ja putka sekä palovartijan vartiotupa. Rakennus vaurioitui pahoin 1852 Porin palossa; tuhoutunut puinen torni korvattiin nykyisellä arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelemalla kivisellä kellotornilla, joka valmistui 1891. Stenbergin suunnitelman mukaan rakennuksen päätykolmio varustettiin samassa yhteydessä kolmella sinkkipatsaalla. Sisätiloissa tehtiin uudelleenjärjestelyjä 1892. Raatihuone korjattiin vuosien 1980 ja 1991 välillä. Toisessa kerroksessa sijaitsevat kaupungin edustustilat palautettiin 1800-luvun lopun asuun. Katutasossa on kaupungin omia toimistotiloja. Raatihuoneen kellari sisustettiin ravinolalaksi ja rakennukseen tehtiin hissikuilu tavarahissiä varten. Raatihuoneen porrashuone on säilynyt kutakuinkin alkuperäisenä. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 11.11.2011 |
| Lähteet |
| Satakunnan rakennusperinne. Satakunnan seutukaavaliitto, Sarja A:177. Pori, 1990.
SATAKUNNAN KUNNAN- JA KAUPUNGINTALOT: http://kultmais.utu.fi/kunnantalot/index.html |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 11.4.2025 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: VARSELY 11.4.2025 rakennussuojelupäätös:
Suojelun kohdentuminen Suojelu kohdentuu koko rakennuksen alkuperäisiin ja vuoden 1852 palon jälkeisen korjauksen mukanaan tuomiin elementteihin sekä ennen vuotta 1960 tehtyjen korjausten mukanaan tuomiin muutoksiin. Suojelu kohdentuu rakennuksen runkoon, ulkoasuun sekä sisätiloissa tilajakoon ja kiinteään sisustukseen. Suojelu kohdentuu lisäksi piha-alueeseen. Piha-alueella suojelu kohdentuu aitaan (pois lukien portit) ja sen alla olevaan tukimuuriin sekä puustoon. Suojelu ei koske puustoa, joka on vahingoksi rakennukselle tai rakenteille. Rakennuksen runko muodostuu kantavista rakenteista eli perustuksista, muuratuista ulko- ja väliseinistä, pilareista ja pilastereista, holvauksista sekä ylä-, väli- ja alapohjista. Portaat askelmineen ja tasanteineen ovat osa rakennusrunkoa. Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä sisältäen tornin parvekkeineen ja kelloineen, veistokset sekä julkisivussa olevan tekstin, vaakunan ja ulkovalaisimet. Julkisivuaukkoihin liittyvät rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Ulkoportaat vanhoine kaiteineen ovat osa rakennuksen ulkoasua. Sisätiloissa suojelu kohdentuu tilajakoon ja kiinteään sisustukseen seuraavasti: välikattoihin holvauksineen ja rosetteineen, portaikkoon alkuperäisine porraskaiteineen ja käsijohteineen, listoituksiin (katto- ja seinälistat, ovien ja ikkunoiden listoitukset, väliovien oviaukoissa olevat peilit), panelointeihin, kivilattioihin, välioviin listoituksineen ja painikkeineen, katto- ja seinämaalauksiin (myös nykyisten pintojen alla olevat katto- ja seinämaalaukset), tulisijoihin, juhlasalin parveen kaiteineen, kattokruunuihin ja lampetteihin, ravintolatilan ikkunaluukkuihin sekä ullakkotiloissa kierreportaisiin ja kelloihin liittyviin rakenteisiin (pois lukien ympäröivät puurakenteet). Suojelumääräykset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1) Rakennusta piha-alueineen on hoidettava ja käytettävä siten, ettei sen kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. 2) Piha-alue on säilytettävä kohdassa ”Suojelun kohdentuminen” määritellyn mukaisesti. Elinkaarensa päässä olevaa puustoa voidaan uusia. 3) Suojeltua rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ulkoasu, rakennusrunko, sisätilat tilajakoineen ja kiinteine sisustuksineen on säilytettävä kohdassa ”Suojelun kohdentuminen” määritellyn mukaisesti. 4) Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, yksityiskohtien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Edellä mainittuja osatekijöitä voidaan uusia alkuperäistä toteutusta vastaten, mikäli ne ovat korjauskelvottomia. Mikäli edellä mainittuja osatekijöitä on aiemmin uusittu tästä poiketen, on ne viimeistään elinkaarensa päässä uusittava rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 5) Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset ovat mahdollisia, mikäli ne ovat sovitettavissa rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 6) Rakennuksen ja piha-alueen korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 7) Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle suojelupäätöksestä. 8) Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan tai haltijan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9) Lisäksi on noudatettava mitä rakennusperinnön suojelemisesta annetussa laissa (498/2010) on vielä säädetty. |
|
| Luonti: 21.11.2018 Viimeisin muutos: 23.4.2025 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Raatihuone |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Raatihuone toimi Porin kaupungintalona aina vuoteen 1961, jolloin kaupungintalon toiminnot siirrettiin viereiseen, tilavampaan Junneliuksen palatsiin.
Raatihuoneen viimeisimmät korjaus- ja restaurointityöt alkoivat 1980-luvulla ja päätökseen ne saatiin vuonna 1991. Nykyisin rakennuksen kellarikerroksessa toimii ravintola, ensimmäisessä kerroksessa ovat kaupungin elinkeino- ja matkailutoimiston tilat sekä toisessa kerroksessa on kokoustilat. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Historia |
| Raatihuoneen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel 1831.
Rakennushanke lähti käyntiin vuonna 1823 kaupungin tarpeesta rakentaa uusi vankila paikkakunnalle. Lopulliset piirustukset ja kustannusarvion hän allekirjoitti 30.8.1831. Vaikka piirustukset hyväksyttiin jo vuonna 1831 todellisiin rakennustöihin ryhdyttiin vasta vuonna 1830-luvun loppuvuosina. Rakennustöiden viivästymisenä syynä oli alueen asemakaavamuutos ja hankeen taloudelliset vaikeudet. C.L. Engelin suunnitelmien mukaan rakennettu empiretyylinen raatihuone vihittiin käyttöön 1841. Porin raatihuonetta on pidetty maallisen vallan tunnuksena, joka kuvasti kaupungin varallisuutta ja hyvinvointia, vaikka todellisuus olisikin ollut toinen. Porin raatihuoneen tärkeimpänä tilana pidetään suurta salia rakennuksen toisessa kerroksessa, jossa oikeuslaitos sekä raati pitivät istuntojaan. Sali on toiminut myös juhlatilana. Entisaikaan raatihuoneeseen kuuluivat myös vankila sekä palovartijain vartiotupa. Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla ja kellarista tehtiin ravintola, joka on vieläkin toiminnassa. |
| Luonti: 1.11.2011 Viimeisin muutos: 1.11.2011 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Porin raatihuone. Historia ja nykyasun inventointi peruskorjaustyön pohjaksi Rakennushistoriaselvitys 1973