 |
| Päijät-Häme | |
| Lahti | |
| Lahden kaupungintalo | 203211 |
| Kiinteistötunnus: | 398-1-1100-1; |
| Osoite: | Harjukatu 31, Lahti |
| Nykykäyttö: | kaupungintalo |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Hallinto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1912-1912 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lahden kauppalan vuoden 1878 asemakaavaan perustuva Mariankadun seremonia-akseli on topografialtaan ainutlaatuinen. Sommitelman monumentaalipäätteinä ovat kaupungintalo ja kirkko, keskellä kauppatori.
Nykyään kadun toisena monumentaalipäätteenä on 1912 valmistunut arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo ja toisena päätteenä 1978 valmistunut akateemikko Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko. Lahden kaupungintalo sijaitsee Salpausselän harjun rinteessä kaupungin rakennetun keskustan korkeimmalla kohdalla. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on tummaksi poltettu tiili. Mariankadulle päin rakennussommitelmaa hallitsee porrastettu torni, Harjukadun puolella on korostettu valtuustosalia, jonka ikkunat on massiivisesti reunustettu kuparikoristein. Rakennuksen arkkitehtuurissa on yhtäläisyyksiä sekä Helsingin rautatieaseman että Joensuun kaupungintalon kanssa. Vuosisatojen vaihteen arkkitehtuurikäsityksen mukaan kaupungintalon interiöörit on suunniteltu vastaamaan rakennuksen ulkoarkkitehtuuria. Sisätiloissa on käytetty jugendin vahvoja värejä ja luonnonornamentteja. Suuri osa huonekaluista ja valaisimista on Saarisen piirtämiä. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema laajennusosa vuodelta 1934 on toteutettu Saarisen hengessä. |
| Luonti: 7.9.2011 Viimeisin muutos: 7.9.2011 |
| Historia |
| Historia |
| Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1910. Kilpailun voittaneen Eliel Saarisen lopulliset suunnitelmat valmistuivat vuonna 1911.
Kaupungintalo valmistui vuonna 1912 noin 4000 asukkaan kaupungin hallinnon sekä palolaitoksen, poliisilaitoksen ja kaupunginvankilan toimitiloiksi. Vuonna 1934 rakennukseen liitettiin kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirtämä laajennus, joka sulki eteläsivultaan avonaisen pihan. Vuoden 1939 pommituksen jälkeen Lahden virastot ja poliisilaitos sijoitettiin Lahden yhteiskouluun. Sotien aiheuttamien vaurioiden korjausten sekä kaupungin kasvusta johtuvien vähitellen tehtyjen muutos- ja korjaustöiden seurauksena kaupungintalo menetti sisäpuolelta alkuperäisen myöhäisjugendin hillityn ja arvokkaan ilmeensä. Rakennuksen kunto oli rapistunut perusteellisen korjauksen puutteessa. Syksyllä 1981 tulipalo tuhosi ullakkokerroksen. Korjaustöiden jälkeen käynnistettiin koko rakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt, jotka valmistuivat syyskuussa 1985. Arkkitehtisuunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin kaupungin omana työnä. Tavoitteena oli palauttaa rakennus sen historiallisen arvon mukaiseen tasoon ja tyyliin. |
| Luonti: 7.9.2011 Viimeisin muutos: 7.9.2011 |
| Lähteet |
| Riitta Niskanen: Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. 2000. |
| Luonti: 7.9.2011 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 10.10.2024 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Hämeen ELY-keskus määrää kiinteistöllä 398-1-1100-1 ja 398-1-9903-12 sijaitsevan
Lahden kaupungintalon rakennuksen ja sitä ympäröivän kaupungintalon puiston suojeltavaksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain perusteella 10.10.2024. Suojeltu rakennus ympäröivine puistoalueineen käy ilmi päätöksen liitteenä olevasta kartasta. Suojelun kohdentuminen Kaupungintalon suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun, rakennusrunkoon, rakennuksen tilaratkaisuihin, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen, koristemaalauksiin ja kiinteisiin koristuksiin, irtaimeen sisustukseen ja taideteoksiin tässä päätöksessä eritellyin tavoin. Rakennuksen ulkoasu muodostuu julkisivun ja vesikaton rakennusosista, yksityiskohdista, materiaaleista ja värityksestä. Julkisivuaukkoihin liittyvät alkuperäiset rakennusosat eli ikkunat ja ovet ovat ulkoasuun liittyvä kokonaisuus myös sisäpuolisine osineen. Ulkoasulla tarkoitetaan myös julkisivua siltä osin, kun kyse on nykyiseen katettuun sisätilaan kuuluvista, entisistä ulkoseinistä. Rakennusrunko käsittää kantavaan runkoon kuuluvat perustukset, ulkoseinät (alkuperäiset Saarisen suunnittelemat sekä kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen vuonna 1934 suunnittelema eteläinen laajennus) väliseinät, pilarit ja pylväät, holvaukset (mukaan lukien ullakon vuonna 1940 rakennettu betoninen paraabeliholvi, jonka suunnitteli arkkitehti Irma Kolsi) sekä ala-, väli- ja yläpohjat. Porrasjuoksut askelmineen sekä -tasanteet ovat osa rakennusrunkoa. Suojelu kohdistuu myös ensimmäisen ja toisen kerroksen tilalliseen periaatteeseen, joka D-osaa lukuun ottamatta perustuu sisäpihan puoleiselle sivukäytävälle. Lisäksi suojellaan seuraavat keskeiset sisätilat ja niihin liittyvä kiinteä sisustus: - ensimmäisen kerroksen eteinen - ensimmäisen ja toisen kerroksen aulat, alkuperäiset portaikot - valtuustosali sivutiloineen - 1980-luvun alussa rakennettu kaupunginhallituksen istuntosali, sen neuvotteluhuone, kirjastohuone ja pohjakerroksen sellit Kiinteä sisustus käsittää tilojen ovet, listoitukset, koristemaalaukset, portaikkojen porraskaiteet sekä ensimmäisen kerroksen eteisen ja aulan laattalattian. Suojelu kohdistuu seuraavien keskeisten sisätilojen osalta myös niiden irtaimeen sisustukseen / irtaimistoon: - valtuustosali sivutiloineen (yleisötilat), kalusteineen ja valaisimineen o neuvottelutuolit, valtuustopulpetit, valtuustopöydät, yleistuolit, puheenjohtajan tuoli, valaisimet, puheenjohtajan ja sihteerien pöytäkokonaisuus ja puhujan korokkeet - kaupunginhallituksen kokoussali kalusteineen ja valaisimineen o neuvottelutuolit, neuvottelupöytä, sihteerin pöytä, valaisimet Lisäksi suojellaan seuraavat taideteokset: - Pentti Melanen: Lahden kaupungintalon seinämaalaus, 1957–1958, 263 x 772 cm, tempera ja öljymaalaus - Rakennuksen julkisivun pääportaikon vieressä seinässä Pentti Papinahon Eliel Saarinen -reliefi, 1975 - Kaupunginhallituksen kokoussalin tekstiiliteos ’Lahti’, Maija Lavonen, 1986, 197 x 565 cm Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennusta ympäristöineen on hoidettava ja käytettävä siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Rakennuksen ja kaupungintalon puiston hoidon sekä korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, yksityiskohtien, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen sekä rakenteiden ja kunnon riittäviin selvityksiin. 2. Rakennuksen ulkoasu, rakennusrunko, keskeiset sisätilat sekä kiinteä ja irtain sisustus on säilytettävä ”suojelun kohdentumisessa” määritellyn mukaisesti. 3. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Korjauskelvottomat rakennusosat voidaan uusia niiden alkuperäistä toteutusta vastaten. Mikäli rakennusosia on aiemmin uusittu tästä poiketen, voidaan ne tarvittaessa uusia rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 4. Rakennus- ja talotekniset ratkaisut sekä käyttötarkoituksen edellyttämät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 5. Muutoksissa sekä rakentamis- ja korjaamistöissä on asiantuntijana kuultava Museovirastoa. Museovirasto voi antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. 6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kysymyksessä olevan kiinteistön kokonaan tai osittain, luovuttajan on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tästä päätöksestä. 7. Jos suojeltavaksi määrätty rakennus on vahingoittunut tai tuhoutunut, rakennuksen omistajan on ilmoitettava siitä viipymättä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. |
|
| Luonti: 18.12.2024 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kaupungintalo |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo edustaa tyyliltään myöhäistä jugendia. Rakennuksen julkisivumateriaalina on tummaksi poltettu tiili. Mariankadulle päin rakennussommitelmaa hallitsee porrastettu torni, Harjukadun puolella on korostettu valtuustosalia, jonka ikkunat on massiivisesti reunustettu kuparikoristein.
Sisätiloissa on käytetty jugendin vahvoja värejä ja luonnonornamentteja. Suuri osa huonekaluista ja valaisimista on Saarisen piirtämiä. Kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema laajennusosa vuodelta 1934 on toteutettu Saarisen hengessä. |
| Luonti: 13.9.2011 Viimeisin muutos: 13.9.2011 |
| Historia |
| Kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu vuonna 1910. Kilpailun voittaneen Eliel Saarisen lopulliset suunnitelmat valmistuivat vuonna 1911.
Kaupungintalo valmistui vuonna 1912 noin 4000 asukkaan kaupungin hallinnon sekä palolaitoksen, poliisilaitoksen ja kaupunginvankilan toimitiloiksi. Vuonna 1934 rakennukseen liitettiin kaupunginarkkitehti Kaarlo Könösen piirtämä laajennus, joka sulki eteläsivultaan avonaisen pihan. Vuoden 1939 pommituksen jälkeen Lahden virastot ja poliisilaitos sijoitettiin Lahden yhteiskouluun. Sotien aiheuttamien vaurioiden korjausten sekä kaupungin kasvusta johtuvien vähitellen tehtyjen muutos- ja korjaustöiden seurauksena kaupungintalo menetti sisäpuolelta alkuperäisen myöhäisjugendin hillityn ja arvokkaan ilmeensä. Rakennuksen kunto oli rapistunut perusteellisen korjauksen puutteessa. Syksyllä 1981 tulipalo tuhosi ullakkokerroksen. Korjaustöiden jälkeen käynnistettiin koko rakennuksen muutos- ja peruskorjaustyöt, jotka valmistuivat syyskuussa 1985. Arkkitehtisuunnittelu ja rakennustyöt toteutettiin kaupungin omana työnä. Tavoitteena oli palauttaa rakennus sen historiallisen arvon mukaiseen tasoon ja tyyliin. |
| Luonti: 11.7.2012 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
MV/13/05.01.01/2021 LAHTI, Lahden kaupungintalon rakennussuojelu