 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Kansaneläkelaitoksen pääkonttori (Kela) | 203107 |
| Kiinteistötunnus: | 91-14-507-12; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Taka-Töölö |
| Osoite: | Nordenskiöldinkatu 12 |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Sosiaali- ja terveydenhuolto |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kansaneläkelaitoksen vuonna 1956 valmistunut pääkonttori liittyy kiinteästi toisen maailmansodan jälkeiseen sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkineeseen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Rakennus edustaa sotienjälkeistä toimistorakentamista ja 1950-luvun suomalaista punatiiliarkkitehtuuria. Kansaneläkelaitoksen rakennus on keskeinen teos Alvar Aallon tuotannossa, jossa punatiilen, kuparipellitysten ja puuyksityiskohtien sävyttämien julkisten rakennusten kausi sijoittui 1940–1950-luvuille.
Kansaneläkelaitoksen talossa Aalto käytti monia aiheita, jotka toistuvat muissakin hänen suunnittelemissaan kohteissa. Rakennuksen keskeinen arkkitehtoninen elementti on katutason yläpuolelle nostettu piha, jonka ympärille rakennus levittäytyy. Ulkopuolelta katsottuna toisistaan erillistä vaikuttavien rakennusosien välillä tilasta toiseen kuljetaan pihan ali. Erillisillä ja erikorkuisilla rakennusosilla Aalto pyrki välttämään julkisille rakennuksille ominaista mahtipontisuutta. Sisätilojen erityispiirteenä on toimintoja kokoava käytävä "henkilökunnan katu". Rakennuksen kirjasto yksityiskohtineen on merkittävä myös arkkitehdin töiden joukossa, sillä Kansaneläkelaitoksen kirjastossa on käytetty pienoiskoossa Aallon kirjastorakennusten teemoja: tasovaihteluita, kattoikkunoita ja erityisiä valaisimia. Erityinen sisätila on henkilökunnan ruokala alkuperäisine kattolämmityksineen ja keraamisine seinälaattoineen. Yläkerrosten arvokkaat kokous- ja edustustilat heijastelevat Kansaneläkelaitoksen institutionaalista historiaa. Rakennus on monista Kansaneläkelaitoksen toimintaan liittyvistä muutoksista huolimatta säilyttänyt piirteensä 1950-luvun kokonaistaideteoksena. Valtaosa muutoksista soveltuu rakennuksen arkkitehtuuriin ja merkittävä osa niistä on suunniteltu Alvar Aallon toimistossa. Rakennuksen arvoa lisäävät poikkeuksellisen hyvin säilyneet sisä- ja ulkovalaisimet sekä muut kiinto- ja irtokalusteet. |
| Luonti: 28.9.2011 Viimeisin muutos: 1.7.2013 |
| Historia |
| Historia |
| Toisen maailmansodan jälkeen alkoi Suomessa laaja julkisen rakentamisen urakka, jonka aikana maahan nousi runsaasti uusia kouluja, sairaaloita ja virastotaloja. Myös Kansaneläkelaitokselle alettiin pian sodan jälkeen kaavailla uutta rakennusta. Suunnittelijaksi valittiin 1950-luvun vaihteessa järjestetyn kilpailun perusteella arkkitehti Alvar Aalto, ja paikaksi valikoitui alun perin oopperalle tarkoitettu, Nordenskiöldin-, Messeniuksen- ja Minna Canthin katujen rajaama tontti Helsingin Töölöstä.
Rakennustyöt aloitettiin 1952 ja rakennus valmistui 1953. Aalto muutti ja täydensi suunnitelmiaan useaan kertaan rakennustöiden aikana. Etenkin pääjulkisivun viimeistely kesti pitkään, ja se valmistui vasta rakennuksen ollessa jo käytössä. Kansaneläkelaitoksen rakennukseen on vuosikymmenien mittaan tehty useita muutoksia ja korjaustöitä, joista huolimatta se on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. |
| Luonti: 28.9.2011 Viimeisin muutos: 1.7.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 25.11.2024 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon piha-alueineen suojeltavaksi.
Samalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa seuraavat suojelumääräykset: 1. Rakennusta lähiympäristöineen on hoidettava ja käytettävä siten, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostöiden tulee perustua kohteen historian, alkuperäis-toteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä on huolehdittava siitä, että kohdetta koskeva rakennushistoriallinen tieto täydennetään ajantasaiseksi. 2. Pihaa on hoidettava säilyttäen rakenteet, vesiaihe, pinnat, valaistus ja istutukset. 3. Rakennuksen ulkoasu, rakennusrunko, keskeiset sisätilat sekä kiinteä ja irtain sisustus on säilytettävä. 4. Kela-halli (entinen asiakaspalvelutila), aulatilat, henkilökunnan katu, henkilökunnan ruokala, kirjasto ja hallintoneuvoston tila on säilytettävä yhtenäisinä ja jatkuvina tiloina. 5. Korjaamisen lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Korjauskelvottomat rakennusosat on uusittava alkuperäistä toteutusta vastaten. Mikäli rakennusosia on aiemmin uusittu tästä poiketen, on ne viimeistään elinkaarensa päässä uusittava rakennuksen ominaispiirteisiin soveltuvalla tavalla. 6. Rakennus- ja talotekniset sekä käyttötarkoituksen edellyttämät välttämättömät muutokset on sovitettava rakennuksen arkkitehtuuriin ja muihin ominaispiirteisiin. 7. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, joka myös antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta. |
|
| Luonti: 30.12.2020 Viimeisin muutos: 13.5.2025 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Pääkonttori |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kansaneläkelaitoksen vuonna 1956 valmistunut pääkonttori liittyy kiinteästi toisen maailmansodan jälkeiseen sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkineeseen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Rakennus edustaa sotienjälkeistä toimistorakentamista ja 1950-luvun suomalaista punatiiliarkkitehtuuria. Kansaneläkelaitoksen rakennus on keskeinen teos Alvar Aallon tuotannossa, jossa punatiilen, kuparipellitysten ja puuyksityiskohtien sävyttämien julkisten rakennusten kausi sijoittui 1940–1950-luvuille.
Kansaneläkelaitoksen talossa Aalto käytti monia aiheita, jotka toistuvat muissakin hänen suunnittelemissaan kohteissa. Rakennuksen keskeinen arkkitehtoninen elementti on katutason yläpuolelle nostettu piha, jonka ympärille rakennus levittäytyy. Ulkopuolelta katsottuna toisistaan erillistä vaikuttavien rakennusosien välillä tilasta toiseen kuljetaan pihan ali. Erillisillä ja erikorkuisilla rakennusosilla Aalto pyrki välttämään julkisille rakennuksille ominaista mahtipontisuutta. Sisätilojen erityispiirteenä on toimintoja kokoava käytävä "henkilökunnan katu". Rakennuksen kirjasto yksityiskohtineen on merkittävä myös arkkitehdin töiden joukossa, sillä Kansaneläkelaitoksen kirjastossa on käytetty pienoiskoossa Aallon kirjastorakennusten teemoja: tasovaihteluita, kattoikkunoita ja erityisiä valaisimia. Erityinen sisätila on henkilökunnan ruokala alkuperäisine kattolämmityksineen ja keraamisine seinälaattoineen. Yläkerrosten arvokkaat kokous- ja edustustilat heijastelevat Kansaneläkelaitoksen institutionaalista historiaa. Rakennus on monista Kansaneläkelaitoksen toimintaan liittyvistä muutoksista huolimatta säilyttänyt piirteensä 1950-luvun kokonaistaideteoksena. Valtaosa muutoksista soveltuu rakennuksen arkkitehtuuriin ja merkittävä osa niistä on suunniteltu Alvar Aallon toimistossa. Rakennuksen arvoa lisäävät poikkeuksellisen hyvin säilyneet sisä- ja ulkovalaisimet sekä muut kiinto- ja irtokalusteet. |
| Luonti: 16.8.2010 Viimeisin muutos: 1.7.2013 |
| Historia |
| Rakennuksen suunnittelusta pidettiin arkkitehtuurikilpailu 1948. Kilpailutonttina oli Mannerheimintien varrella olevat tontit 468 ja 469 (joilla nykyisin sijaitsee kaksi hotellia). Kilpailun voittivat Alvar ja Aino Aalto ehdotuksellaan "Forum revidium".
Nykyiselle tontille Taka-Töölöön Aalto päiväsi ensimmäiset luonnokset maaliskuussa 1952. Louhintatyöt aloitettiin kesäkuussa 1952, pohjatöitä tehtiin 1953 ja betonirungon valu maaliskuussa 1954. Harjannostajaiset pidettiin 10.11.1954. Helsingin rakennustarkastusvirasto hyväksyi pääkonttorin käyttöön otettavaksi 30.8.1956. |
| Luonti: 16.8.2010 |
| Lähteet |
| Penttilä, Jaakko (2006): Kansaneläkelaitoksen pääkonttori - rakennushistoriallinen selvitys. Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto. |
| Luonti: 16.8.2010 |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Kela Sisätilojen säilyttämisen hallintasuunnitelma 2018 |
|
Kansaneläkelaitos päätoimitalo. Muutos- ja korjaustyöt 2004-2017 |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Kansaneläkelaitoksen pääkonttori. Rakennushistoriallinen inventointi Inventointi 2004-2006