| Etelä-Pohjanmaa | |
| Kauhava | |
| Kauhavan ilmasotakoulu | 203076 |
| Kiinteistötunnus: | 233-403-1-395; |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | puolustus- ja sotalaitos |
takaisin |
|
Kuvaus |
| Ilmasotakoulun alue muodostuu eri funktion ja hierarkian mukaisesta rakennetusta kokonaisuudesta: koulutusta palvelevasta keskusalueesta sekä upseerien ja aliupseerien asuinalueista ruokaloineen. Rakennusten sijoittelussa heijastuvat 1920- ja 1930-lukujen asemakaavalliset periaatteet. Vanhemmat 1920-luvun rakennukset sijoitettiin aksiaalisesti kun taas 1930-luvun rakennukset noudattavat funktionalismin avointa sijoittelua.
Alueelle on myös tehty istutussuunnitelmia, joissa korostuu aksiaalisuus ja alueen funktio ilmavoimille kuuluvina, von Rosenin-ristin muotoon toteutetuilla pensasistutuksilla. |
| Luonti: 19.6.2013 Viimeisin muutos: 10.7.2013 |
Historia |
| Historia |
| Kauhavan ilmasotakoulun rakentaminen oli osa 1920- ja 1930-luvulla toteutettua ilmavoimien laajempaa rakennushanketta. Ilmasotakoulutuksen keskittämiseen Pohjanmaalle oli strategiset syyt; paikan sijainti maan länsiosassa, laajat peltoaukeamat sekä rautatien läheisyys. Alueen rakentaminen käynnistyi 1926. Lentokenttä valmistui seuraavana vuonna ja ensimmäisen vaiheen rakennukset vuonna 1929. Nämä olivat Pyramid Oy:n urakoimia.
Ilmavoimien Ilmailukoulu siirtyi Santahaminasta Kauhavalle 1929 ja muutettiin 1938 Ilmasotakouluksi. Nimi vaihdettiin 2005 Lentosotakouluksi. Kaikki rakennukset on suunniteltu puolustusministeriön teknillisen osaston rakennustoimistossa arkkitehtien Elsa Arokallion, Ragnar Ypyän, Martta Martikaisen ja Aulis Blomstedtin toimesta. Vuonna 2014 Lentosotakoulun alue myytiin valtiolta yksityiseen omistukseen ja Lentosotakoulun toiminta siirtyi pois Kauhavalta. |
| Luonti: 19.6.2013 Viimeisin muutos: 6.11.2019 |
| Lähteet |
| Martti Peltonen, Ilmasotakoulun historia 1918-1980, Kauhava 1993.
Anne Mäkinen, Suomen valkoinen sotilasarkkitehtuuri 1926-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. |
| Luonti: 8.7.2013 |
Suojelu |
| Suojelun väline: | Laki rakennusperinnön suojelemisesta |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 4.10.2024 |
| Päätösviranomainen: | ELY-keskus |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: ELY-keskus antaa seuraavat Kauhavan lentosotakoulun aluetta koskevat määräykset:
Suojelun kohdentuminen Alueen ja rakennusten käytön jatkuminen edellyttää toimintojen kehittämistä. Kehittäminen, uudet käytöt ja rakennusperinnön arvot on kyettävä sovittamaan yhteen. Arvoja ilmentävät erityisesti jäljempänä kiinteistökohtaisessa suojelupäätöksessä kuvatut alueen ja rakennusten osat. Suojelupäätöksen käsitteitä ulkoarkkitehtuuri ja sisätila käytetään seuraavassa merkityksessä: Ulkoarkkitehtuuri Määritelmä käsittää ulkoseinien, kattojen, katosten, parvekkeiden, ulkoportaiden ja terassien rakenteet, materiaalit ja yksityiskohdat. Ikkunat ja ovet kuuluvat ulkoarkkitehtuuriin kokonaisuudessaan. Sisätilat Määritelmä käsittää tilajaon ja kiinteän sisustuksen (sisäpinnat, portaat, kaiteet, tekniset varusteet, sisäovet ja -ikkunat) muodostama kokonaisuus suojelupäätöksen mukaisessa laajuudessa (tilojen rajaus liitepiirustusten mukaisessa laajuudessa). Ulkoalueet 1929 ja 1972 valmistuneiden lentokonehallien rajaama lentokentän alue, rullausteineen, seisonta-alueineen ja nurmikenttineen. Alkuperäisen yleissuunnitelman päätiet, keskusaukio, Linnarakennuksen sisäpiha ja asuinrakennusten etupihat sekä tukikohtakomppanian ja sotilaskoti-ruokalarakennuksen välinen perinneaukio muistomerkkeineen (liitekartan osoittamassa laajudessa). Alkuperäisen istutussuunnitelman tavoitteiden mukaiset istutukset ja nurmialueet. Yleiset suojelumääräykset: 1. Lentosotakoulun aluetta rakennuksineen, rakenteineen, ulkotiloineen ja istutuksineen käytetään, hoidetaan, korjataan ja kehitetään heikentämättä sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista ja maisemallista arvoa. EPOELY/343/2015 23 / 28 2. Suojelurajaukseen sisältyvien ulkotilojen jäsentely, materiaalit ja istutukset tukevat alkuperäisen yleissuunnitelman (Arokallio 1928) ja istutussuunnitelman (Martikainen 1930) tavoitteita. Erityistä huomiota kiinnitetään pääteiden puuriveihin, Linnarakennuksen sisäpihaan ja asuinrakennusten etupihoihin, alkuperäiseen keskusaukioon sekä tukikohtakomppanian ja sotilaskotiruokalarakennuksen väliseen aukioon (liitekartan aluerajaukset). Lentokenttäalue (karttaliitteen rajaama platta-alue) säilytetään suojelupäätöksen mukaisessa laajuudessa avoimena maisemana. 3. Suojelualueen kaikkien rakennusten mahdolliset uudet osat, rakenteet, materiaalit ja installaatiot ovat visuaalisesti korkeatasoisia sekä sopusoinnussa olevan arkkitehtuurin kanssa. Luettelossa mainituissa rakennusten osissa tehdään ainoastaan säilyttäviä korjauksia tai riittäviin selvityksiin perustuvia palauttavia muutoksia. Luettelossa mainittujen rakennusten purkamista ei sallita. 4. Museovirastoa kuullaan asiantuntijana luvanvaraisista täydennysrakentamis-, muutos-korjaus- ja purkutoimenpiteistä sekä luettelossa mainittuihin sisätiloihin kohdistuvista, huoltoa merkittävämmistä toimenpidesuunnitelmista. Alueen täydennysrakentamisen tulee perustua voimassa olevaan asemakaavaan, joka huomioi alueen valtakunnalliset arvot |
|
| Luonti: 18.12.2024 | |
Rakennukset ja rakennelmat |
Esikunta ent. koulurakennus Linna |
|
||||||
| Kuvaus |
| Neliömäisen pihan ympärille rakennettuun Linna-rakennusryhmään kuuluu neljä rakennusvolyymiä: kaksikerroksista satulakattoista koulurakennusta reunustaa molemmin puolin aumakattoiset yksikerroksiset kulmarakennukset, joita yhdistää pyramidikattoinen porttirakennus. Linna-rakennus edustaa niin kokonaisvolyymin kuin koristeaiheiden osalta 1920-luvun klassismin tyylisuuntaa, jossa rakennukset sommiteltiin atriumpihan ympärille. Rakennuskokonaisuus on ainutkertaista kasarmityyppiä Suomessa.
Alun perin koulurakennukseksi pystytetty rakennuskompleksi toimii nykyään esikuntana. |
| Luonti: 19.6.2013 Viimeisin muutos: 10.7.2013 |
| Historia |
| Arkkitehti Elsa Arokallio suunnitteli Linna-rakennuksen vuonna 1928.
Rakennuksen ulko- ja sisätilat on korjattu 1990-luvulla. |
| Luonti: 8.7.2013 Viimeisin muutos: 8.7.2013 |
Lentokonehalli 1 |
|
||||||
| Kuvaus |
| Suurikokoisen lentokonehallin julkisivuja koristavat tyylitellyt 20-luvun klassismille ominaiset meandernauhat.
Lentokonehallit muodostavat yhdessä entisen esikuntarakennuksen kanssa vaikuttavan ja hienostuneen kokonaissommitelman. |
| Luonti: 8.7.2013 Viimeisin muutos: 8.7.2013 |
| Historia |
| Lentokonehallin on suunnitellut arkkitehti Ragnar Ypyä 1928. Rakennusta on laajennettu arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelmilla esikunnan puoleisessa päädyssä vuonna 1934 . |
| Luonti: 8.7.2013 Viimeisin muutos: 8.7.2013 |
Lentokonehalli 2 |
|
||||||
| Kuvaus |
| Suurikokoisen lentokonehallin julkisivuja koristavat tyylitellyt 20-luvun klassismille ominaiset meandernauhat.
Lentokonehallit muodostavat yhdessä entisen esikuntarakennuksen kanssa vaikuttavan ja hienostuneen kokonaissommitelman. |
| Luonti: 8.7.2013 |
| Historia |
| Lentokonehallin on suunnitellut arkkitehti Ragnar Ypyä 1928. Hallia on laajennettu arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelmilla esikunnan puoleisessa päädyssä vuonna 1934 . |
| Luonti: 8.7.2013 |
Lentokoulu ent. esikunta |
|
||||||
| Kuvaus |
| Kaksikerroksinen lentolaivueen, nykyisin esikuntana toimiva rakennus edustaa 20-luvun klassismia. Rakennuksen keskiakselia korostaa pylväiden varassa oleva, paldakiinimainen sisäänkäyntikatos.
Rakennus muodostaa yhdessä lentokonehallien kanssa vaikuttavan ja hienostuneen kokonaissommitelman. |
| Luonti: 8.7.2013 Viimeisin muutos: 10.7.2013 |
| Historia |
| Entisen lentokoulun on suunnitellut arkkitehti Ragnar Ypyä vuonna 1928. Rakennus on korjattu 1986. |
| Luonti: 8.7.2013 Viimeisin muutos: 8.7.2013 |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
![]() |
| × | ||
| < |
|
> |

takaisin

