 |
| Pohjois-Savo | |
| Varkaus | |
| Manttaalisäätiön talo ja pihapiiri | 202942 |
| Kiinteistötunnus: | 915-439-3-10; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Kangaslammin kirkonkylä/ Varkauden 50. k.osa |
| Osoite: | Kangaslammintie 1 79480 KANGASLAMPI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kulttuuri |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1922-1926 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Kangaslammin kirkonkylän Pajamäen harjanteella, kylän halki kulkevan vanhan maantien tuntumassa sijaitseva entinen Kangaslammin suojeluskunnan talo hallitsee maisemaa sekä sijaintinsa että uljaan ulkomuotonsa vuoksi. Se on valmistunut vuonna 1926, helsinkiläisen arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Arkkitehtuuriltaan linnamainen rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennus on poikkeuksellinen maaseudun suojeluskuntatalo, joista useimmat ovat olleet puurakennuksia.
Rakennuksen ulkoasua leimaavat torni ja valkoiset julkisivut. Juhlasali on omassa siivessään, muut tilat toisessa siivessä ja keskeltä rakennusta kohoaa torni, josta on näkynyt ja kuulunut kauas. Sisustukseen kuuluu alkuperäisiä, arkkitehti Kallion suunnittelemia kiinteitä kalusteita ja huonekaluja, joita on parhaiten säilynyt toisen kerroksen kokoushuoneessa. Juhlasali/liikuntasali on menettänyt alkuperäisen yleisöparven, mutta salin näyttämöpäädyssä on alkuperäinen seinämaalaus. Rakennuksessa on myöhemmin ollut omistajanvaihdoksia ja monenlaista toimintaa, ja se on aktiivisessa käytössä. Rakennus on hyvin säilynyt ja se on kulttuurihistoriallisesti sekä rakennustaiteellisesti arvokas kohde. Kokonaisuuteen kuuluvat myös piharakennukset ja pihapiiri. Manttaalisäätiön talo on osa valtakunnallisesti merkittävää Kangaslammin kirkonkylän rakennettua kulttuurimaisemaa (RKY-kohde). |
| Luonti: 6.9.2013 Viimeisin muutos: 8.3.2018 |
| Historia |
| Aikaisempi nimi: Kangaslammin suojeluskuntatalo |
| Käyttöaika: 1926- |
| Nykynimi: Manttu |
| Käyttöaika: |
| Historia |
| Kangaslammin kirkonkylän Pajamäen harjanteella, kylän halki kulkevan vanhan maantien tuntumassa sijaitseva Kangaslammin suojeluskunnan talo hallitsee maisemaa sekä sijaintinsa että uljaan ulkomuotonsa vuoksi. Se on valmistunut vuonna 1926, helsinkiläisen arkkitehti Oiva Kallion laatimien piirustusten mukaan. Arkkitehti Kallio oli aiemmin suunnitellut Kangaslammille Sopalan kartanon päärakennuksen laajennuksen, kartanonomistaja, kihlakunnantuomari E. V. Sopaselle, joka toimi myös suojeluskunnassa.
Suojeluskunta tarvitsi tiloja kokoontumis- ja koulutustilakseen sekä juhlien ja iltamien järjestämiseen. Rakennuttamista rahoitti suojeluskunnan lisäksi Kangaslammin kunta, joka myös tarvitsi tilaa omia tarpeitaan varten, sekä kunnan manttaalimiehet samasta syystä. Myös Manttaalikunta ja paikallinen Lotta Svärd osallistuivat rahoitukseen. Osa rakentamisesta tehtiin talkoovoimin, osa ammattivoimin rakennusmestari Johan Honkasen johdolla. Tiilet poltettiin läheisellä pellolla. Lahjoituksia saatiin mm. metsäyhtiöiltä ja tilanomistajilta, joilta oletettavasti saatiin tarvittava puutavara. Korkea tornillinen rakennus erosi selvästi alueen muusta rakennuskannasta. Poikkeuksellinen se oli myös tyyliltään ja siksi, että maaseudun suojeluskuntatalot rakennettiin yleensä puusta. Suojeluskuntataloille tyypilliseen tapaan keskeisin tila oli juhlasali, johon liittyi näyttämö ja parvi (lehteri), keittiö aputiloineen sekä vahtimestarin huone tai asunto. Juhlasali on tässä rakennuksessa sijoitettu omaan siipeensä, muut tilat toiseen ja niiden liitoskohtaan torni. Julkisivut slammattiin, juhlasalisiiven yläosassa vuorattiin pystysuuntaisella laudoituksella, ja maalattiin valkoiseksi. Rakennustyöt aloitettiin jo vuonna 1922 ja työt etenivät siten, että kunnanvaltuusto kokoontui rakennuksessa jo keväällä 1924. Sisustustöiden osalta rakennus oli tuolloin vielä keskeneräinen. Juuri ennen uuden rakennuksen vihkiäisjuhlia kesällä 1925 syttyi tulipalo, joka tuhosi sen jättäen vain muuratut seinät pystyyn. Rakennustöihin ryhdyttiin uudelleen pian tulipalon jälkeen, ja samalla rakennusta laajennettiin siten, että salisiipeä korotettiin yhdellä, puurakenteisella kerroksella. Siinä yhteydessä alun perin satulakattoiseksi suunniteltu salisiipi sai säterikaton. Salisiiven välipohja on betonia, muut välipohjat puurakenteisia. Juhlasalin näyttämöseinälle sai taiteilija Johannes Gebhard maalata seinämaalauksen. Rakennukseen teetettiin sinne varta vasten suunniteltuja kalusteita. 1930-luvulla pihapiiriin rakennettiin pieni asuinrakennus ja sotavuosien aikaan vielä toinen asuinrakennus. Päärakennuksessa oli suojeluskunnan aikana, vuoteen 1937 asti, vuokralaisena mm. kunnan äitiysneuvola ja kätilön asunto. Myös kunnanvaltuusto kokoontui siellä. Vuonna 1944 rakennukset siirrettiin lakkautetulta suojeluskuntajärjestöltä lahjoituksena Manttaalikunnan omistukseen, ja niihin mm. majoitettiin tilapäisesti siirtoväkeä. Vuodesta 1954 lähtien rakennuksessa mm. käytiin kansakoulun jatkokoulua. Manttaalikunnalta rakennus siirtyi Manttaalisäätiön omistukseen vuonna 1959. Vuosiksi 1969-1974 säätiö vuokrasi rakennusta Kangaslammin Urheilijoille ja juhlasalista tehtiin liikuntasali, jonka vuoksi salin alkuperäinen parvi (lehteri) purettiin. Kangaslammin kunta osti tilan ja rakennukset vuonna 1988. Päärakennusta on sen jälkeen jonkin verran kunnostettu ja se on liitetty kaukolämpöön. Sen tiloja on käytetty mm. käsitöiden harrastustiloina. Sivurakennuksista toista on käytetty taiteilijan työtilana ja toinen on jossakin vaiheessa muutettu talli- ja varastokäyttöön. |
| Luonti: 6.9.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: 1. Manttaalisäätiön taloa, sen sisätiloja ja kiinteää sisustusta sekä asuinrakennusta ja pihapiiriä tulee käyttää ja hoitaa niiden kulttuurihistoriallisen arvon mukaisesti.
2. Rakennusten ulkoasu tulee alkuperäisiltä osiltaan säilyttää. Mahdollisten muutosten on oltava palauttavia tai muuten rakennuksen ominaispiirteisiin sopivia. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. 3. Päärakennuksen arkkitehtonista kokonaisuutta tulee erityisesti vaalia. Merkittävimpiä huonetiloja ovat sali ja näyttämö, saliin johtava pääsisäänkäynti ja aula, ns. tuomarintupa, torni ja torniin saakka johtava pääportaikko. Niissä rakennuksen alkuperäinen huonejako ja pinnat tulee säilyttää. Muissa sisätiloissa tulee pyrkiä säilyttämään alkuperäiset huonetilat pintoineen ja käyttää korjaus- ja muutostöissä rakennuksen luonteeseen ja arkkitehtuuriin sopeutuvia ratkaisuja. Rakennuksen kiinteä sisustus ja sen ominaispiirteet tulee säilyttää. 4. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää määräyksistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 24.11.2008 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Asuinrakennus |
|
||||||||
| Historia |
| Rakennus on alun perin ollut suojeluskuntajärjestön rakennuttama talli. Se on myöhemmin, ilmeisesti jo 1940-luvun jälkipuoliskolla, muutettu asuinkäyttöön. Asuinrakennuksena sitä on vuosien varrella kunnostettu. Sittemmin rakennuksen asuinkäyttö on päättynyt. |
| Luonti: 17.3.2014 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kts. kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 5.2.2014 Viimeisin muutos: 10.6.2014 | |
| Suojeluskuntatalo |
|
||||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 1.11.2010 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 6.9.2013 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
| Ulkorakennus |
|
||||||||||
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Varkaus Manttaalisäätiön talo YM päätös 1.11.2010 karttaliite |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
|
 |
| × | ||
| < |
|
> |