RAKENNUSPERINTÖ

Keski-Pohjanmaa
Kannus
Kannuksen työväentalo	201928
Kiinteistötunnus:	217-404-4-137;
Muu tunnus:	RN:o 4:137 Rinne
Kylä tai kaupunginosa:	Mäkiraonmäki
Osoite:	Mäkiraontie
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Kulttuuri
Ajoitus:	Rakentaminen 1909-1909 Arvioitu ajankohta
Ajoitus:	Korjaus 1987-1989
takaisin

Kuvaus

Mäkiraonmäen työväentalolla on maamme sivistyshistorian ja poliittisen historian muistomerkkinä ja käyttönsä vuoksi yleistä kulttuurihistoriallista merkitystä. Rakennuksella on Oskari Tokoihin liittyen henkilöhistoriallista merkitystä. Työväentalo on myös yksi harvoista Kannuksen kirkonkylän suurpalosta vuonna 1934 säilyneistä rakennuksista. Mäkiraonmäellä, kirkkoa vastapäätä sijaitseva Kannuksen työväentalo on kookas, kaksikerroksinen harjakattoinen hirsirakennus. Punamullattu rakennus on ulkoa vuorattu kapealla vaakapaneelilla. Toisen kerroksen juhlasalin kohdalla rakennuksen pitkillä sivuilla on suuret 9-ruutuiset ikkunat. Muilta osin ikkunat ovat joko 6-ruutuiset tai T-karmiset. Eteläpäädyssä on kirkon suuntaan pieni parveke. Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on vahtimestarin asunto, joka käsittää keittiön ja kamarin, kahvio- ja kokoustilat sekä WC:t. Toisessa kerroksessa on suuri juhlasali näyttämöineen. 1980-luvun loppupuolella toteutetun korjaushankkeen yhteydessä näyttämön paikka siirrettiin salissa toiseen päätyyn ja ensimmäisen ja toisen kerroksen välille tehtiin toinenkin portaikko. Työväentalon aikainen tilajärjestely on myöhemmistä muutoksista huolimatta nähtävissä. Rakennuksen omistaa Oskari Tokoi-seura, joka vuodesta 1992 ylläpitää Oskari Tokoi-museota osassa rakennusta. Entisessä asunnossa on esillä Oskari Tokoin toimintaan liittyvää materiaalia. Juhla- ja kokoustiloja vuokrataan ulkopuolisille.

Luonti: 12.9.2011 Viimeisin muutos: 10.7.2013

Historia

Nykynimi: Oskari Tokoi-museo

Käyttöaika: 1992-

Historia

Kannuksen työväentalo oli alun perin värjärin tupa joka on siirretty Mäkiraonmäelle. Työväenyhdistys osti rakennuksen itselleen. Rakennusta korotettiin ja toiseen kerrokseen tehtiin juhlasali. Työväentalon vihkiäisiä vietettiin syksyllä 1909. Erityisesti Kannuksen sahan työväki käytti rakennusta ahkerasti. Alussa rakennuksen pohjoispäädyssä oli yksikerroksinen osa, joka 1920-30-luvulla korotettiin kaksikerroksiseksi. Yhdistyksen toiminta oli vilkasta 1940-50-luvuille saakka. Työväentalossa pidettiin kokouksia, iltamia, teatterinäytöksiä ja tanssittiin kotimaisten huippusolistien tahdittamina. Toiminta hiipui pikku hiljaa, ja rakennus ränsistyi. Monien vaiheiden jälkeen Oskari Tokoi-seura osti purkamisuhan alla olevan talon itselleen. Työväentalon kunnostus oli valmis vuonna 1989. Oskari Tokoi-museo avattiin Kannuksen Työväentalon alakertaan vuonna 1992 Oskari Tokoi-seuran toimesta. Näytteillä on valokuvakokoelma, lehtileikkeitä ja Oskari Tokoin kirjallista tuotantoa. Alakerran entiseen vahtimestarin huoneeseen on kerätty tietoa Kanadan ja Yhdysvaltojen siirtolaisuudesta. Oskari Tokoi syntyi 1873 Kannuksessa. Hän lähti Yhdysvaltoihin 1891 ja työskenteli siellä mm. kaivosmiehenä ja tutustui sitä kautta ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi kotimaahan 1900 suhteellisen varakkaana miehenä. Kannuksessa hän toimi maanviljelijänä ja kauppiaana. Tokoi valittiin 1905 vastaperustetun Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja 1907 sosiaalidemokraattien edustajaksi eduskuntaan. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi. Suomen Ammattijärjestön puheenjohtajana hän oli vuodesta 1912. Viisi vuotta myöhemmin hänet nimitettiin senaatin johtoon. Tokoi oli 1918 sodassa punaisten kansanvaltuuskunnan elintarvikekomissaarina. Punaisten hävittyä sodan hän pakeni Kanadaan ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin missä hänestä tuli Raivaaja-lehden päätoimittaja. Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi aktiivisesti Suomen auttamiseksi. Eduskunta sääti 1944 ns. Lex Tokoin jolla Tokoi vapautettiin maanpetossyytteistä. Tokoi kuoli Massachusettsissa 1963.

Luonti: 30.8.2011 Viimeisin muutos: 14.9.2011

Lähteet

Keskipohjalaisia elämänkertoja. Päätoim. Pentti Pulakka. Keski-Pohjanmaa säätiö. Kokkola 1995. Seppo Mutka: Oskari Tokoi. Esite. Kannus, 1991. http://museot.keski-pohjanmaa.fi/kannus/tokoi.htm http://www.kylakelpaa.kannus.fi/kohteet.php?tyyppiID=6&id=14

Luonti: 30.8.2011 Viimeisin muutos: 12.9.2011

Suojelu

Suojelun väline:	Rakennussuojelulaki
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	19.12.1984
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojelumääräykset: 1. Rakennusta ei saa purkaa. 2. Rakennuksen ulkoasu tulee kunnostettaessa alkuperäisiltä osiltaan säilyttää. Muilta osin tulee pyrkiä ennallistavaan kunnostamiseen. 3. Sellainen kiinteä sisustus, jolla katsotaan olevan merkitystä rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon kannalta tulee kunnostettaessa säilyttää. Muilta osin tulee pyrkiä em. kiinteän sisustuksen ennallistavaan kunnostamiseen. 4. Ennen muutosta, kunnostamista tai peruskorjaamista tulee toimenpiteisiin hakea Museoviraston lupa ja lausunto ja niistä on hyvissä ajoin ennen työn aloittamista ilmoitettava lääninhallitukselle. 5. Rakennusta tulee käyttää ja hoitaa sen kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämällä tavalla. Rakennusta saadaan käyttää julkisina kokoustiloina tai museotarkoituksiin. 6. Luovutettaessa kysymyksessä oleva kiinteistö kokonaan tai osittain, on luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muutoin todistettavasti ilmoitettava saajalle tämä päätös. 7. Lisäksi on noudatettava mitä kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetussa laissa ja asetuksessa on vielä säädetty.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2014

Rakennukset ja rakennelmat

Työväentalo

Muut tunnukset: 217404000401376001 VRK vanha rakennustunnus Rakennustunnus (VTJ-PRT): 102173939H Kulttuurihistoriallinen tyyppi: Kokoontumisrakennukset Rakentaminen 1909-1909 Arvioitu ajankohta Korjaus 1987-1989 Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2014

Suojelu
Suojelun väline:	Rakennussuojelulaki
Prosessin tila:	Suojeltu
Päätöspvm:	19.12.1984
Päätösviranomainen:	Ymparistöministeriö
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset.
Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 10.2.2014

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö  Kannus, Mäkiraonmäen museoalue Inventointi 1982    Kertomus matkasta Kannukseen Mäkiraonmäen työväentalolle 7.11.1988 Tarkastus 1988

kopioi linkki tälle sivulle: