 |
| Uusimaa | |
| Helsinki | |
| Lapinlahden sairaala | 201689 |
| Kiinteistötunnus: | 91-432-5-2; |
| Muu tunnus: | RN:o 5:2 Töölönvesi |
| Kylä tai kaupunginosa: | Töölön kylä/20. k.osa Länsisatama |
| Osoite: | Lapinlahdentie 1 00180 HELSINKI |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Sosiaali- ja terveydenhuolto |
| Ajoitus: | Rakentaminen 1837-1841 |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Lapinlahden mielisairaala on ensimmäinen vain mielisairaalaksi suunniteltu rakennus Suomessa. Sitä on käytetty alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa yhtäjaksoisesti 2000-luvun ensimmäisiin vuosiin asti.
Sairaalan vanhin osa on vuonna 1841 käyttöön valmistunut, päärakennuksen ja siipirakennusten muodostama, H-muotoinen rakennuskompleksi. Keskellä sijaitsee kaksikerroksinen päärakennus, jonka edessä (kaupungista päin tultaessa) on näyttävän portaalin ja muurin ja sivuilla taloustiloja sisältävien matalien siipirakennusten rajaama piha-alue. Päärakennuksen takana, rannan puolella on potilaiden ulkoilupiha. Rakennusten symmetrinen sommittelu, mittasuhteiden harmonia, mataluus (alun perin korkeimmillaan kaksi, nykyisin kolme kerrosta) ja vaalea väritys sekä lähiympäristön luonnonläheisyys ja rauhallisuus ovat taanneet sen, että sairaala koetaan edelleen hyvin miellyttäväksi ja rauhoittavaksi ympäristöksi. Alkuvuosikymmenien ilmanvaihto-ongelmat ja muut tekniset puutteet on myöhemmin korjattu. Sairaalarakennuksen siipiosissa sijainneet, tarpeettomiksi käyneet talous- ja ulkohuonetilat kuten hevostalli oheistiloineen ja leipomo on muutettu mm. luentosaliksi ja henkilökunnan asuintiloiksi. Hoitorakennukset ovat kuitenkin säilyneet hyvin tilajaon ja muun arkkitehtuurin osalta. Käytävä- ja porrastilojen viihtyisyyttä alusta alkaen lisänneet ikkunat ja pariovet ovat paikoillaan. Alueelle on ajan myötä rakennettu myös muita sairaalan tarvitsemia rakennuksia. Useimmat ovat olleet pieniä ja puusta rakennettuja, ja monet on aikojen kuluessa purettu. Tiilestä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa muuratut talousrakennukset ja sauna ovat säilyneet. Kaupunki on kunnostanut rakennuksia ja niiden ympäristöä 2015-2019. Mereen rajoittuva sairaala-alue on alun perin ollut huomattavasti nykyistä suurempi. Sairaala on aikanaan rakennettu niemen pohjoisreunalle ja suurin osa niemestä on ollut sairaalan puisto- ja puurtarhakäytössä. Uimalaiturit ja uimahuoneet ovat sijainneet etelä- ja länsirannalla, laivalaituri pohjoisrannalla. Sairaala-aluetta on aikojen kuluessa pienennetty eteläosasta. Se on kuitenkin edelleen luonnonläheinen ja rauhallinen, ja osana potilaiden hoitoa tehty puutarhatyö on tuottanut mm. eri jalopuulajeista koostuvan puiston. Lapinlahden sairaala-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY-kohde). |
| Luonti: 20.9.2013 Viimeisin muutos: 27.4.2020 |
| Historia |
| Historia |
| Suomen mielisairaiden hoitoa kehittämään vuonna 1835 asetettu komitea alkoi heti suunnitella erityisen mielisairaalan rakentamista. Sijoituspaikaksi valittiin intendentinkonttorin päällikkö, arkkitehti Carl Ludvig Engelin ja lääkintätoimen ylihallituksen johtajan Carl von Haartmanin esittämä Lapinlahden alue Helsingissä.
Lapinlahti oli laitakaupungin reunaa, kallioinen, mereen rajoittuva niemi. Ensimmäiset arkkitehti Engelin laatimat Lapinlahden mielisairaalan suunnitelmapiirustukset valmistuivat jo vuonna 1835. Engel oli aiemmin suunnitellut paljon, mm. Helsingin uuden keskustan tärkeimpine rakennuksineen ja myös sairaalarakennukset Turkuun ja Helsinkiin. Engelin arkkitehtuurille oli keskeistä uusklassistinen tyyli ja ennen kaikkea mittasuhteiden taidokas variointi. Rakennusten käyttötarkoitus vaikutti aina julkisivuarkkitehtuuriin, suunnitteli Engel sitten luonnon keskelle tai kaupungin keskustaan. Lapinlahden sairaalan tunnistaa myös Engelin pääkaupunkiarkkitehtuuriksi. Keisari hyväksyi rakennussuunnitelman ja senaatti asetti rakennuskomitean. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1837. Arkkitehti Engel kuoli keväällä 1840 ja rakentaminen saatettiin valmiiksi intendentinkonttorin arkkitehti Anders Fredrik Granstedtin johdolla. Ensimmäiset potilaat voitiin ottaa sisään vuonna 1841. Sairaala oli aluksi suunniteltu 70 potilaalle, mutta lopulta sinne saatiin mahtumaan 90 potilaspaikkaa. Sittemmin potilaspaikkojen määrä nousi selvästi yli sadan ja henkilökunnan määrä pitkälle yli kahdensadan. Tilanpuutteesta raportoitiin rakennuksen valmistumisesta lähtien, samoin eristystilojen tarpeesta ja peseytymistilojen epäkohdista. Myös hoitohenkilökunnan asunnoista oli jatkuva pula. Sairaalan sijainnista ei kuitenkaan ole missään vaiheessa valitettu. Luonnonläheinen sijainti erillään kaupungin hälystä on ollut rauhoittava toipumisympäristö. Kallioisen ja kivisen maaston tasoittaminen, muuttaminen viljelykelpoiseksi maaksi ja kaunistaminen istutuksilla aloitettiin 1850-luvulla. Siinä vaiheessa mm. istutettiin sairaala-alueen portilta päärakennuksen portille johtava lehmuskuja. Sairaalarakennuksen ulkopuolelle rakennettiin vuonna 1882 puutyö- ja maalausverstas ja rakennuksen toisessa päässä oli ruumiinavaushuone. Tämä puurakennus on edelleen olemassa, mutta käyttötarkoitusta on muutettu. Alueella on ollut myös lukuisia puisia puuliitereitä ja muita varastorakennuksia, mutta ne on yhtä lukuun ottamatta purettu. Sairaalarakennuksen edessä puistossa sijaitsevan puurakennuksen kohdalla on 1890-luvulla laaditun kartan mukaan myös ollut puuvarasto, mutta se on muutettu nykyiseen muotoonsa viimeistään 1910-luvulla. Ilmeisesti 1910-luvulla rakennettiin kellari, joka on edelleen olemassa. Pesutupa, ruumis- ja ruumiinavaushuoneet sijoitettiin jo alun perin erilliseen, rannan lähelle sijoitettuun rakennukseen. Se on myöhemmin purettu. Ranta-alueille rakennettiin 1800-luvun kuluessa puusta sauna, laituri ja uimahuone. Uusi, tiilestä muurattu saunarakennus rakennettiin 1880-luvulla. Sitä laajennettiin 1900-luvun alussa. Puutarhaan rakennettiin kasvihuoneita ja puistoon keilarata ja tenniskenttä. Ne on kaikki purettu kun sairaala-aluetta on sittemmin pienennetty. Pieni, uusklassisen yksinkertainen siunauskappeli samoin kuin alueen reunalla sijainnut puinen portti ja porttivahdin rakennus on purettu 1970-luvun alussa. Rantaan rakennettiin vuonna 1895 myös uusi tiilestä muurattu, kaksikerroksinen talousrakennus, jonne voitiin siirtää siipirakennuksesta leipomo ja pesutupa. Rakennusta korotettiin noin 1910 kolmannella kerroksella, johon tehtiin asuntoja. Lisäksi siihen on rakennettu matala siipiosa. Rakennuksen kaunis sijainti lähes vesirajassa on antanut aiheen rakennuksen myöhemmälle Venetsia-nimitykselle. Alun perin kolmelta sivulta mereen rajoittuneesta sairaala-alueesta jouduttiin vuonna 1925 luovuttamaan eteläreunasta osa 1925 Ruoholahden teollisuusalueen kasvattamisen hyväksi. Samalta reunalta haluttiin ottaa lisääkin tilaa, mutta se toteutui vasta vuonna 1937. Tuolloin menetettiin mm. puiston keskellä ollut ylilääkärin puutarha ja keilarata. Sairaalan eteläpuolelle rakennettiin 1940- ja 1950-lukujen vaihteessa henkilökunnalle asuinkerrostalo. Helsingin suurpommitusten yhteydessä helmikuussa 1944 Lapinlahden sairaalaakin pommitettiin. Seurauksiltaan vakavin oli Venetsia-rakennuksen edustalle pudonnut pommi, joka aiheutti ihmisuhreja ja rakennusvaurioita. Valtio luovutti Lapinlahden mielisairaalan Helsingin yliopistolliselle keskussairaalaliitolle vuonna 1958 ja siitä tehtiin HYKS:n psykiatrian klinikka. Lapinlahden sairaala on kuitenkin alusta lähtien ollut myös lääkäreiden ja psykiatrien koulutuspaikka ja siellä on tehty myös tutkimusta. Suojeluprosessi sai alkunsa 1980-luvun jälkipuolella HYKS:n suunnitelmista siirtää Lapinlahden toiminta Meilahteen. Varsinainen prosessi ajoittui 1990-luvun lopulle, jolloin rakennukset päätettiin myydä ja alueen tuleva käyttötarkoitus jäi avoimeksi. |
| Luonti: 15.11.2013 Viimeisin muutos: 15.11.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Ympäristöministeriö vahvistaa Uudenmaan lääninhallituksen alistaman suojelupäätöksen.
Perustelut: Asiassa saadun selvityksen perusteella Helsingin kaupungin Töölön kylässä tilalla Töölönvesi RN:o 5:2 sijaitsevaa Lapinlahden sairaalan päärakennusta, Venetsia-nimistä rakennusta sekä muita lääninhallituksen suojeltavaksi määräämiä rakennuksia on pidettävä kulttuurihistoriallisesti rakennustaiteellisen merkityksen ja ainutlaatuisuuden kannalta sellaisena kansallisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi suojeltavana kohteena, jota rakennussuojelulain 1 ja 2 §:ssä tarkoitetaan. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta alueella on voimassa rakennuskielto 31.8.1994 saakka asemakaavan laatimista varten. Rakennuksiin liittyvän puistoalueen suojelua koskevat näkökohdat on mahdollista ottaa huomioon laadittavana olevassa asemakaavassa rakennuslain nojalla annettavilla suojelumääräyksillä. Suojelumääräykset: 1. Rakennusten ulkoasua kunnostettaessa ja hoidettaessa on tavoitteena pidettävä niiden nykyisen asun säilyttämistä. 2. Luonteeltaan alkuperäisessä asussa säilyneissä sisätiloissa saadaan tehdä vain ennallistavia muutoksia tai sellaisia käytöstä johtuvia muutoksia, jotka ovat väliaikaisia ja poistettavissa. 3. Muissa tiloissa ovat käytön vaatimat välttämättömät muutokset sallittuja. 4. Kaikkiin rakennuksiin tehtäviin muutoksiin on hankittava Museoviraston suostumus. 5. Rakennuksia ympäristöineen tulee hoitaa ja käyttää siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. 6. Museovirastolla on oikeus myöntää suojelumääräyksistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 14.8.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Kellari |
|
||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
| Omenapuutalo (asuinrakennus) |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
| Puisto |
|
||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: | |
| Luonti: 13.7.2012 Viimeisin muutos: 6.2.2019 | |
| Puusepänverstas |
|
||||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.11.2013 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Lapinlahden mielisairaala on ensimmäinen vain mielisairaalaksi suunniteltu rakennus Suomessa. Sitä on käytetty alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa yhtäjaksoisesti noin 160 vuoden ajan. Sairaalan vanhin osa on päärakennuksen ja siipirakennusten muodostama rakennuskompleksi. Siinä keskellä sijaitsee kaksikerroksinen päärakennus, jonka edessä (kaupungista päin tultaessa) on näyttävän portaalin, muurin ja siipirakennusten rajaama piha-alue. Päärakennuksen takana, rannan puolella ovat potilastilat kahdessa eri siipirakennuksessa, jotka rajaavat potilaiden ulkoilupihaa. Niitä on myöhemmin jatkettu pituussuunnassa ja ulkoilupihan ala on silloin myös kasvanut. Alkuperäiset potilastilat ovat säilyneet hyvin tilajaon ja muun arkkitehtuurin osalta. Käytävä- ja porrastilojen viihtyisyyttä alusta alkaen lisänneet ikkunat ja pariovet ovat paikoillaan.
Siipirakennuksissa alun perin sijainneet, tarpeettomiksi käyneet talous- ja ulkohuonetilat kuten hevostalli oheistiloineen ja leipomo on myöhemmin muutettu mm. luentosaliksi ja henkilökunnan asuintiloiksi. Rakennuskompleksin symmetrinen sommittelu, mittasuhteiden harmonia, mataluus (alun perin korkeimmillaan kaksi, nykyisin kolme kerrosta) ja vaalea väritys sekä lähiympäristön luonnonläheisyys ja rauhallisuus ovat taanneet sen, että sairaala on koettu ja koetaan edelleen miellyttäväksi ja rauhoittavaksi ympäristöksi. Alkuvuosikymmenien ilmanvaihto-ongelmat ja muut tekniset puutteet on myöhemmin korjattu. |
| Luonti: 15.11.2013 Viimeisin muutos: 15.11.2013 |
| Historia |
| Lapinlahden mielisairaalan vanhin rakennus on arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatiman suunnitelman mukaan vuonna 1841 valmistunut, päärakennuksesta ja pitkistä siipirakennuksista symmetrisesti muodostettu rakennuskompleksi. Päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa oli alun perin vastaanottohuone, kanslia, amanuenssin huone, sairaalan kappeli ja taloudenhoitajan asunto, toisessa kerroksessa oli sairaalan johtajan (ylilääkärin) asunto ja kaksi pienempää asuntoa. Päärakennuksen tilajäsentely perustui asuntoarkkitehtuurissa vielä tuolloin tyypilliseen n.s. karoliiniseen pohjakaavaan.
Toisessa taloussiivessä olivat alun perin keittiö, panimo ja leipomo ja toisessa taloussiivessä talli, käymälä, varastotiloja sekä rengin ja porttivahdin huoneet. Päärakennuksen takana, rannan puolella, olevaa piha-aluetta rajasivat sivuilla potilastiloja sisältävät kaksikerroksiset siipirakennukset, ja tämä takapiha suunniteltiin potilaiden ulkoilupihaksi. Rannan suuntaan piha rajattiin lauta-aidalla. Potilassiivissä huoneet sijoitettiin symmetrisesti keskikäytävän molemmin puolin. Potilashuoneet olivat kooltaan noin 3,5 x 4 metriä. Muutamaa eristyshuonetta lukuun ottamatta huoneiden ikkunat olivat normaalikokoiset ja erikoisrakenteiset. Tuuletus tapahtui käytävästä, oven yläpuolelle sijoitetun ikkunan kautta ja myös huoneiden uunien lämmitys tapahtui käytävän puolelta. Potilassiivet jaettiin väliseinillä osastoihin, joilla oli omat ruokasalinsa, vesiklosettinsa ja tarttuvien tautitapausten varalta sairashuoneensa. Potilaiden yhteistilat, päivähuoneet, jotka olivat iltaisin tyhjillään, sijoitettiin lähimmäs päärakennusta, jossa olivat henkilökunnan asunnot. Alkuperäinen suunnitelma oli sijoittaa potilaat sairaalan tiloihin heidän mielisairautensa tilanteen mukaisesti, mutta lopulta potilaat päädyttiin jakamaan sukupuolen mukaan; nais- ja miespotilaat omiin siipirakennuksiinsa. Ennen rakennustöiden aloittamista siipirakennusten paikkaa oli vaihdettu keskenään ja toteutuksesta tuli alkuperäisten suunnitelmien peilikuva. Sairaala oli aluksi suunniteltu 70 potilaalle, mutta lopulta sinne saatiin mahtumaan 90 potilaspaikkaa. Sittemmin potilaspaikkojen määrä nousi selvästi yli sadan, ja henkilökunnan määrä pitkälle yli kahdensadan. Siipirakennuksiin on aikojen kuluessa rakennettu lisää tiloja. Päärakennuksen rannan puolella molempien potilassiipien jatkeeksi rakennettiin vuonna 1877 n.s. selliosastot levottomia ja epäsiistejä potilaita varten. Niiden pienet huoneet (”sellit”) yhdistettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä isommiksi ja muutettiin valvonta- ja kylpyosaston tiloiksi. Potilashuoneiden ikkunoita pienennettiin 1800-luvun loppupuolella. Ikkunat palautettiin alkuperäiseen kokoonsa 1940-luvulla. Taloussiipi korotettiin 1890-luvulla, jotta toiseen kerrokseen saatiin tilaa mm. alilääkärin asunnolle. Tähän taloussiipeen on erilaisten teknisten vaatimusten myötä sittemmin kohdistunut enemmän muutoksia kuin rakennuksen muihin osiin. Tallisiipi korotettiin vasta 1920-luvulla. Keskellä olevan päärakennuksen ullakkokerros muutettiin lääkärien työtiloiksi. Koko rakennuskompleksi sai sähkövalot vuonna 1906 ja keskuslämmitysjärjestelmän vuonna 1920-luvun lopulla, jolloin kaikki kaakeliuunit purettiin. Kirkko poistettiin päärakennuksesta vuonna 1925. Potilastiloja ajanmukaistettiin 1920-luvulla vastaamaan uudistuneita hoitonäkemyksiä ja -menetelmiä. Työterapian osuus kasvoi entisestään. Hoitotyötä tukevaa tutkimusta kehitettiin ja 1910-luvun lopulla sairaala sai patologis-anatomisia tutkimuksia varten laboratorion, joka sijoitettiin taloussiiven yläkerrokseen. |
| Luonti: 15.11.2013 Viimeisin muutos: 10.12.2015 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelutiedot. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 15.11.2013 | |
| Sauna |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
| Venetsia-niminen rakennus |
|
||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Hoitorakennusten pihapiirin ulkopuolella rannassa sijaitseva, punatiilipintainen talousrakennus on rakennettu sairaalan leipomoa ja pesulaa varten. Alun perin kaksikerroksista rakennusta on myöhemmin korotettu yhdellä kerroksella ja laajennettu matalalla siipiosalla. |
| Luonti: 9.9.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 26.4.1994 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 6.9.2013 | |
|
||||||||||||||
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Uudenmaan lääninhallituksen päätöksen karttaliite. |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Muistio. Käynti Lapinlahden Venetsiassa 9.4.2003 ja kattoremontin ja ikkunoiden kunnostuksen työtapaselostukset Tarkastus 2003