 |
| Varsinais-Suomi | |
| Parainen | |
| Atun kartano | 201341 |
| Kiinteistötunnus: | 445-401-1-9; 445-401-2-59; 445-401-30-1; |
| Muu tunnus: | RN:o 1:15 Attusätesgård |
| Kylä tai kaupunginosa: | Attu |
| Osoite: | Särkilahti 21600 PARAINEN |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Kuvaus |
| Atun kartano on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kultuuriympäristö (RKY-kohde). |
| Luonti: 17.1.2014 |
| Historia |
| Historia |
| Attu gårds historia går tillbaka till början av 1500-talet. Då erhöll även Attu gård som sjätte säteri i Attu by skattefrihet. Senare föenades byns övriga frälsegods och lamboställen med gården och på 1870-talet utvidgades Attu med två gårdar i Boda by.
Det äldsta bevarade kulturhistoriska skedet i Attu utgörs av gruvshakt från bly- och koppargruvan från 1600-talet och järngruvan från 1870-talet. De är fasta fornlämningar och är således fredade enligt fornminneslagen. Detsamma gäller källaren från 1700-talet som ligger under kontorsbyggnaden. Följande aktiva skede, vilket till stor del skapade dagens byggda miljön, hänför sig till 1872 då den svenska affärsmannen August Mueller köpte Attu gård samt grundade där en ångsåg. Sågverksamheten fortsatte ända in på 1950-talet. Från denna period, då man inom jordbruket och sågverksamheten hade ienomt hundra anställda, hänför sig gårdens synnerligen enhetliga byggnadsbestånd. Den gamla herrgården fick sitt nuvarande slutna gårdstun på 1870-talet. Härvid flyttade man dels gamla byggnader och dels byggde man nytt. Byggnaderna som hör till jordbruket, såsom fähus, stall, mejeri, sädesmagasin samt arbetarbostäder vilka i huvudsak uppfördes i slutet av 1800-talet och i början av 1900-talet, bildar en enhetlig grupp runt bostadsgruppen. Bostadshus och kaserner vilka bebotts av sågarbetare ligger längre borta vid skogsbryn och bergssluttningar. --- Atun kartanon historia alkaa 1500-luvun alusta, jolloin tila sai Atun kylän kuudentena tilana verovapauden. Sittemmin on kylän muut rälssitilat ja lampuodit ja 1870-luvulla lisäksi kaksi Bodan kylän tilaa liitetty Atun kartanoon. Atun varhaista kulttuurihistoriaa on 1600-luvulla alkanut kaivostoiminta. Ensimmäisiä olivat lyijy- ja kuparikaivokset ja 1870-luvulla käynnistettiin rautakaivostoiminta. Nämä kaivokset, joissa toiminta on päättynyt, ovat muinaismuistolain mukaisia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaivosalueen konttorin alla sijaitseva 1700-luvulla rakennettu kellari on myös historiallisen ajan kiinteä muinaisjäännös. Atun kartanon vuonna 1872 ostanut ruotsalainen liikemies August Müller perusti höyrysahan, jonka toiminta jatkui aina 1950-luvulle asti. Saha ja maatila työllistivät noin 100 henkeä. Tältä ajalta on peräisin Atun kartanon erityisen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta. Kartanon päärakennuksen pihapiiriä uudistettiin 1870-luvulla aiempaa suljetummaksi, sekä siirtämällä vanhempia rakennuksia että rakentamalla uusia. Maatalouden hoitoon liittyvät rakennukset – navetta, talli meijeri, viljamakasiini ja työväenasunnot on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ja ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Sahan työntekijöiden asuinrakennukset ja kasarmit sijaitsevat etäämmällä metsänreunassa ja kalliorinteessä. |
| Luonti: 24.6.2009 Viimeisin muutos: 26.2.2014 |
| Lähteet |
| Museoviraston lausunto 137/600/1995.
Eino Jutikkala - Gabriel Nikander. Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941. |
| Luonti: 24.6.2009 Viimeisin muutos: 9.7.2009 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 23.6.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Gårdsmiljön omfattar ett antal byggnader av vilka kaffekvarnen, fogdebyggnaden och mejeriet i kulturhistoriskt hänseende och med tanke på områdeshelheten har så stor betydelse att det är motiverat att skydda dem.
Miljöcentralen beslöt att i enlighet med byggnadsskyddslagen på Attu Sätesgård RNr 1:15 i Attu by i Pargas stad skydda tre byggnader, kaffekvarnen, fogdebyggnaden och mejeriet. Miljöcentralen utfärdade följande skyddbestämmelser: 1. Byggnaderna får inte rivas och exteriören får inte ändras så att det kulturhistoriska värdet äventyras. 2. Vid reparation bör man använda sådana fasad- och takmaterial som är lämpliga med tanke på byggnadernas karaktär. 3. Byggnadernas kommande användning får inte strida mot deras kulturhistoriska värde. 4. Museiverket bör underrättas om mer omfattande reparationer. 5. Museiverket har rätt att ge närmare anvisningar om tillämpningen av skyddsbestämmelserna och att bevilja smärre undantag från dem. 6. Vid total eller partiell överlåtelse av en skyddad byggnad eller fastighet skall överlåtaren genom ett omnämnande i överlåtelsehandlingarna eller annars bevisligen underrätta mottagaren om detta beslut. 7. Om en skyddad byggnad har skadats eller förstörts, skall ägaren utan dröjsmål underrätta miljöcentralen om detta. 8. Dessutom skall iaktas vad som ytterligare bestäms i byggnadsskydsslagen. --- Kartanoympäristö käsittää useita rakennuksia, joista “kahvimylly”, isännöitsijänasunto ja meijeri ovat kulttuurihistoriallisesti ja alueen kokonaisuuden kannalta niin merkittäviä, että on perusteltua suojella ne rakennussuojelulain nojalla. Suojelumääräykset: 1. Rakennuksia ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että rakennusten kulttuurihistoriallinen arvon säilyminen vaarantuu. 2. Rakennuksia korjattaessa on käytettävä sellaisia julkisivu- ja vesikatemateriaaleja, jotka sopivat rakennuksen luonteeseen. 3. Rakennusten tuleva käyttö ei saa olla ristiriidassa niiden kulttuurihistoriallisen arvon kanssa. 4. Museovirastolle tulee saattaa tieto suunnitteilla olevista laajemmista korjauksista. 5. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. 6. Luovuttaessaan suojeltavaksi määrätyn rakennuksen tai kiinteistön kokonaan tai osittain, on luovuttajan luovutuskirjaan otettavalla maininnalla tai muuten todistettavasti ilmoitettava vastaanottajalle suojelupäätöksestä. 7. Jos suojeltu rakennus vahingoittuu tai tuhoutuu, on siitä viipymättä ilmoitettava ympäristökeskukselle. 8. Lisäksi on noudatettava mitä rakennussuojelulaissa on muutoin säädetty. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 26.2.2014 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Fogdebyggnaden (tilanhoitajan asuinrakennus) |
|
||||||||||||||||||
| Historia |
| Tilanhoitajan asunto (fogdebyggnaden) on perimätiedon mukaan entinen päärakennus (Jutikkala&Nikander). Se on 10-huoneinen rakennus ja sijaitsee alueen luoteiskulmassa. Se lienee siirretty nykyiselle paikalleen 1870-luvulla patruuna Muellerin aikana. |
| Luonti: 26.6.2009 Viimeisin muutos: 29.6.2009 |
| Lähteet |
| Suomen kartanot ja suurtilat II. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1941. |
| Luonti: 29.6.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 23.6.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Kaffekvarnen (työväen asuintalo) |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Så kallad kaffekvarnen är arbetarbostaden i två våningar (80 m2), som utgör ett landmärke i gårdsruppen med mejeriet och boskapsskötarbostaden. |
| Luonti: 24.6.2009 Viimeisin muutos: 24.6.2009 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 23.6.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Mejeriet (meijeri) |
|
||||||||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 23.6.1997 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 17.1.2014 | |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Attu