 |
| Kymenlaakso | |
| Hamina | |
| Summan kartano | 200984 |
| Kiinteistötunnus: | 917-428-1-17; |
| Kylä tai kaupunginosa: | Vehkalahti |
| Osoite: | Summantie 6 49480 HAMINA |
| Kulttuurihistoriallinen tyyppi: | Kartanot |
 takaisin |
|
 Historia |
| Aikaisempi nimi: Toikka |
| Käyttöaika: 1463-1722 |
| Historia |
| Tilana Summan kartanon historia ulottuu myöhäiskeskiajalle, jolloin se Toikka-nimisenä mainitaan Nils Poitzin haltuun vuonna 1463 joutuneiden rälssitilojen joukossa. Monien omistajavaihdosten jälkeen kartano myytiin 1722 majuri Torsten Torviggelle (k. 1725), joka otti käyttöön nykyisen Summan nimen.
Kartanon rakennuskanta poltettiin 1742. Turun rauhan jälkeen 1843 kartano jäi Venäjälle luovutettuun osaan Suomea ja se oli tyhjänä kunnes 1746 kihlakunnantuomari Arvid Renner osti sen Ruotsissa asuneelta majuri Torviggen leskeltä Anna Maria Sprengtportilta. Renner kunnosti kartanon ja piti siellä mm. käräjiä. Turun rauhan jälkeen 1790 Venäjän puolelle jäääneen kartanon osti haminalainen tullinhoitaja David Bruun, jonka suvulle se edelleen kuuluu. Hän kunnosti rakennukset ja on mahdollista, että osa yhä jäljellä olevista rakennuksista periytyy hänen ajaltaan. Pääosa kartanon rakennuskannasta on kuitenkin peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Näihin kuuluu myös kahdessa vaiheessa, 1881 ja 1893, valmistunut päärakennus. Tällaista rakennushistoriaa voidaan pitää suomalaisessa kartanomiljöössä tyypillisenä. Kartanon omistajista Suomen historian kannalta merkittävin oli ministerivaltiosihteeri Theodor Bruun, joka toimi autonomian aikana Suomen asioiden esittelijänä. Hänen virkapaikkansa oli Pietari, ja Summa oli hänen kesäasuntonsa. Kartano on huolehtinut Summanjoen ylittävän sillan ylläpidosta keskiajalta lähtien. |
| Luonti: 1.7.2010 Viimeisin muutos: 2.8.2013 |
| Lähteet |
| Museoviraston lausunto 683, 15.6.1989, ja lausunnon tausta-aineisto, MV/RHO.
Gardberg, C:J: ja Dahl, K., Suomen kartanoita. Otava, Helsinki 1989. Signe Brander Suomen kartanoissa. Toim. Lounatvuori, Irma ja Dölle, Sirkku. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Museovirasto, Helsinki 2008. http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3158/ Tuula Perttola, Summan kartano, kuntoarvioraportti 1997. Teknillinen korkeakoulu, koulutuskeskus Dipoli 1997. Painamaton, kopio MV / RHO. |
| Luonti: 1.7.2010 Viimeisin muutos: 16.7.2013 |
| Suojelu |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Kymen lääninhallitus ---on määrännyt Vehkalahden kunnan Summan kylässä sijaitsevan Summan kartanon rakennukset ja niihin liittyvän puistoalueen suojeltavaksi rakennussuojelulain nojalla. (Karttaliite tämän kohteen liitteissä, siinä esiintyvät rakennukset numeroituina: 1. Päärakennus, 2. Voudintalo, 3. Entinen mankelitupa, 4. Savikanervatalli, 5. Sauna, 6. Vaunuliiteri, 7. Kellari, arkisto, 8. Navetta, 9. Vilja-aitta ja 10. Kavaljeerisiipi.)
Perusteluinaan lääninhallitus on todennut, että Summan kartanolla on merkitystä erityisesti sen historiaan liittyvien piirteiden vuoksi. Vaikka yksittäiset rakennukset eivät ole päärakennusta lukuunottamatta erityisen merkittäviä, ne muodostavat yhdessä ympäristöineen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, suojeltavan kokonaisuuden. SUOJELUMÄÄRÄYKSET Rakennus n:o 1, päärakennus, määrätään suojelluksi sekä julkisivujensa että kiinteän sisustuksensa osalta. Rakennusta korjattaessa ja hoidettaessa on alkuperäinen tyylihistoriallinen ilme mahdollisimman tarkoin pyrittävä säilyttämään ja tarvittavilta osin ennallistettava. Rakennusta on hoidettava siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy ja sitä voidaan käyttää nykyisen käytön mukaisesti. Erikseen numeroidut rakennukset 2-10 määrätään suojelluiksi julkisivujensa osalta. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet näissä rakennuksissa tulee toteuttaa niiden perinteisiä muotoja ja materiaaleja mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä niiden sijoittuminen ympäristöönsä huomioon ottaen. Näiden rakennusten käyttö voidaan ratkaista tilan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vähene. Kaikille rakennuksia koskeville muutostöille on saatava Museoviraston suostumus. Suojeltuun alueeseen kuuluu edellä mainittujen rakennusten käsittämä alue siinä laajuudessa kuin se on lääninhallituksen päätöksen liitepiirrokseen rajattu punaisella. Uudisrakentamista tällä alueella voidaan sallia vain siinä tapauksessa, että se on välttämätöntä kartanoympäristön suojelun kannalta. Puistoa hoidettaessa on säilytettävä sen perinteinen puulajisto ja puistokaava. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 3.7.2013 | |
 Rakennukset ja rakennelmat |
| Entinen jääkellari |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Kartanon entisen jääkellarin rakennusajankohtaa ei tiedetä. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 2.8.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Entinen mankelihuone |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Kanala on keskimmäinen kolmesta piharakennuksesta, jotka sijaitsivat vierekkäin joen rannassa, pääty joelle päin. Nykyisin niistä on jäljellä vain kanala. Rakennus oli alun perin mankelihuone.
Se on muutettu talliksi 1974 ja mankelihuone kerhohuoneeksi 1976. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Entinen navetta, nykyisin talli |
|
||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Entinen kivinavetta on muutettu talliksi vuonna 1974. Talliin rakennettiin teräsrunkoiset pilttuut kymmenelle hevoselle noin vuonna 1980. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 6.11.2008 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Kartanopuisto |
|
||||||||||||
| Historia |
| Puutarhan vanhin puistosuunnitelma on Rennerin ajalta 1790-luvulta. Barokkihenkisestä puistosta on vain vähäisiä osia jäljellä. Englantilaistyylisen puiston suunnitteli Engelhardt 1840.
Metsäkeskus Kaakkois-Suomen tekemä toteuttamissuunnitelma (2004), joka perustuu vuonna 1997 Vihertyö Karhusen tekemään seikkaperäiseen puuinventointiin ja puistosta tehtyihin historiikkeihin, keskittyy ensi vaiheessaan kaatuneiden, kuolleiden puiden ja oksistojen poistoon sekä vesakon harvennukseen. Selvityksestä käy ilmi, että lukumääräisesti varsin harva puu joudutaan poistamaan, muutoin on kyse puiden hoidosta ja puistonäkymien avaamisesta. |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
| Lähteet |
| Museoviraston lausunto 011/600/2004, 10.3.2004
Pia Kurki, Summan kartano, puiston yleiskartoitus, 1977. MV/RHO. |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Suojeltuun alueeseen kuuluu edellä mainittujen rakennusten käsittämä alue siinä laajuudessa, kuin se on lääninhallituksen päätöksen liitepiirrokseen rajattu puneella.
Uudisrakentamista tällä alueella voidaan sallia vain siinä tapauksessa, että se on välttämätöntä kartanoympäristön suojelun kannalta. Puistoa hoidettaessa on säilytettävä sen perinteinen puulajisto ja puistokaava. Museovirastolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä suojelumääräysten soveltamisesta sekä myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.7.2010 | |
| Ns. Kavaljerisiipi |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Rakennus on siirretty saman suvun omistamasta Tavastilan kartanosta entisen Kymin kunnasta vuonna 1914. Sen alkuperäinen rakennusaika on tuntematon. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Pehtoorintalo |
|
||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Talo on rakennettu -ainakin - kahdessa eri vaiheessa, varsinainen rakennusajankohta on tuntematon. |
| Luonti: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Katso kohteen suojelumääräykset. | |
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Päärakennus |
|
||||||||||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Päärakennuksen viimeisen rakennusvaiheen teettivät Theodor Bruun ja hänen englantilaissyntyinen vaimonsa Mary Henley. Sen suunnitteli Viipurin lääninarkkitehdin toimistossa työskennellyt K.A. Wrede 1891 ja se valmistui 1893. Uudisosa sijoitettiin purettavan, vanhan päärakennuksen paikalle. Uudisosasta tehtiin osin puolitoista-, osin kaksikerroksinen, jotta se voitiin luontevasti liittää 1881 rakennettuun n.s. pohjoiseen siipeen. |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 28.6.2013 |
| Historia |
| Päärakennuksen suunnitteli arkkitehti K.A. Wrede 1891 ja rakennus valmistui 1893.
K.A. Wreden suunnittelemaa kiinteää sisustusta on säilynyt. Peruskorjauksen yhteydessä 1959 pääsisäänkäynnin yläpuolinen torni ja keskiosan kattolyhdyt purettiin. Taloon asennettiin tuolloin keskuslämmitys. Etelään suuntautunut kaksikerroksinen lasikuisti purettiin 1970-luvulla. Rakennuksen vesikatto on uusittu ja savupiiput korjattu 1980 sekä ulkomaalausta paikkailtu (uusi maalaus?) 1987. |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 2.7.2013 |
| Lähteet |
| Signe Brander Suomen kartanoissa. Toim. Lounatvuori, I. ja Dölle, S.. SKS 2008.
KUNTOARVIORAPORTTI Summan kartano: Teknillinen korkeakoulu, koulutuskeskus Dipoli 1997, laatija Tuula Perttola. Painamaton; Museoviraston rakennushistorian osaston arkisto. Vehkalahden kunta 15.9.1987, suojeluaineisto. Kymenlaakson ely. Peltola, S., Vainio S., K. A. Wrede ja 100-vuotias pasaasi. Helsingin kaupunginmuseo 1988. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 2.7.2013 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Rakennus n:o 1, päärakennus, määrätään suojelluksi sekä julkisivujensa että kiinteän sisustuksensa osalta. Rakennusta korjattaessa ja hoidettaessa on alkuperäinen tyylihistoriallinen ilme mahdollisimman tarkoin pyrittävä säilyttämään ja tarvittavilta osin ennallistettava.
Rakennusta on hoidettava siten, että sen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy ja sitä voidaan käyttää nykyisen käytön mukaisesti. Katso myös kohteen suojelumääräykset. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Sauna |
|
||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Saunan rakentamisaikaa ei tunneta. |
| Luonti: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Eritykseen numeroidut rakennukset 2-10 määrätään suojelluiksi julkisivujensa osalta. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet näissä rakennuksissa tulee toteuttaa niiden perinteisiä muotoja ja materiaaleja mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä niiden sijoittuminen ympäristöönsä huomioon ottaen. Näiden rakennusten käyttö voidaan ratkaista tilan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vähene.
Kaikille rakennuksia koskeville muutostöille on saatava Museovirston suostumus. Katso myös kohteen suojelumääräykset. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Savitalli |
|
||||||||||||||||||
| Kuvaus |
| Savikanervarakenteinen talli saattaa olla yksi Suomen vanhimpia savirakennuksia. Talousrakennukseksi valmistuneen talon vintin puurakenteissa on vuosiluku 1879, mutta sen epäillään olevan peräisin jo 1700-luvulta. |
| Luonti: 6.11.2008 Viimeisin muutos: 2.7.2010 |
| Historia |
| Savikanervarakenteista tallia on korjattu Museoviraston entistämisavustuksella 2007, 2010 (kts ENA). |
| Luonti: 2.7.2010 Viimeisin muutos: 6.7.2010 |
| Lähteet |
| Summan kartano. Savitallin korjaussuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Teuvo Ranki, 2010. |
| Luonti: 6.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Eritykseen numeroidut rakennukset 2-10 määrätään suojelluiksi julkisivujensa osalta. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet näissä rakennuksissa tulee toteuttaa niiden perinteisiä muotoja ja materiaaleja mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä niiden sijoittuminen ympäristöönsä huomioon ottaen. Näiden rakennusten käyttö voidaan ratkaista tilan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vähene.
Kaikille rakennuksia koskeville muutostöille on saatava Museovirston suostumus. Katso myös kohteen suojelumääräykset. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Vaunuliiteri |
|
||||||||||
| Kuvaus |
| Liiteri on rakennettu kahden aikaisemman rakennuksen paikalle. |
| Luonti: 2.7.2010 |
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Eritykseen numeroidut rakennukset 2-10 määrätään suojelluiksi julkisivujensa osalta. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet näissä rakennuksissa tulee toteuttaa niiden perinteisiä muotoja ja materiaaleja mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä niiden sijoittuminen ympäristöönsä huomioon ottaen. Näiden rakennusten käyttö voidaan ratkaista tilan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vähene.
Kaikille rakennuksia koskeville muutostöille on saatava Museovirston suostumus |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 2.7.2010 | |
| Vilja-aitta |
|
||||||||||||||
| Suojelu | |
| Suojelun väline: | Rakennussuojelulaki |
| Prosessin tila: | Suojeltu |
| Päätöspvm: | 18.10.1990 |
| Päätösviranomainen: | Ymparistöministeriö |
| Kohdentuminen ja keskeinen sisältö: Eritykseen numeroidut rakennukset 2-10 määrätään suojelluiksi julkisivujensa osalta. Korjaus- ja hoitotoimenpiteet näissä rakennuksissa tulee toteuttaa niiden perinteisiä muotoja ja materiaaleja mahdollisimman tarkoin hyväksi käyttäen sekä niiden sijoittuminen ympäristöönsä huomioon ottaen. Näiden rakennusten käyttö voidaan ratkaista tilan kulloistenkin tarpeiden mukaisesti siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo ei vähene.
Kaikille rakennuksia koskeville muutostöille on saatava Museovirston suostumus. Katso myös kohteen suojelumääräykset. |
|
| Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 12.2.2014 | |
| Liitetiedostot |
| Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta. | |
 |
Rakennussuojelulakipäätös, aluerajaus |
| Linkit Museoviraston muihin aineistoihin |
|
||||||||||||||
 |
| × | ||
| < |
|
> |
Summa (Summaby) Kartano 1000008286, asuinpaikat