RAKENNUSPERINTÖ

Varsinais-Suomi
Masku
Askaisten kirkko	200943
Kiinteistötunnus:	481-506-1-347;
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
takaisin

Kuvaus

Kivikirkko, pitkäkirkko. Askaisten kirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen pohjoiseinään liittyy sakaristo ja eteläsivulla on Carpelan-suvun hautaholviin johtava eteishuone. Vaaleaksi kalkitussa kirkossa on hollantilaistyylinen, lappeiltaan kaartuva paanukatto. Katon harjalla on kolme isoa koristeellista ristiviiriä. Pyörökaarisissa ikkunoissa on lyijypuitteinen rombilasitus. Ovilevyjen vinoneliöpaneelit sekä lyötteet ja avaimet ovat 1600-luvulta. Yksilaivaisen ja kolmitraveisen, kauttaaltaan valkoiseksi kalkitun kirkkosalin 8-jakoiset holvit ovat ruoteettomat. Kirkkosalin kiinteään sisustukseen kuuluvat kuoripenkit, alttarikaide, herrasväen lehterit kuorin kummallakin puolella sekä Herman Flemingin ja hänen vaimonsa Kristina Rosladenin lahjoittama flensburgilaisen Claus Gabrielin tammesta veistämä rehevää barokkityyliä edustava saarnastuoli kaikukatoksineen. Lisäksi kirkossa on useita Fleming-suvun jäsenten hautausvaakunoita. Niistä Saarenmaan käskynhaltija Per Flemingin (k. 1674) vaakunaan liittyy kahdeksan isän- ja kahdeksan äidinpuoleista sukuvaakunaa. Alttarin edessä on Klas Flemingin (k. 1766) ja hänen vaimonsa Kristina von Liewenin (k. 1743) kalkkivinen hautakivi peittämässä Fleming-suvun lattian alla olevaa hautaholvia. Kaappikello on seurakunnan nuorten miesten lahjoittama 1823. Askaisten kirkko liittyy kenraalikuvernööri Herman Flemingin rakennuttamaan Louhisaaren linnaan. Louhisaaresta johtavan lähes kolmen kilometrin pituisen puistotien päätteenä on erillinen kellotapuli. Kirkkoa ympäröi lehtipuiden reunustama kirkkotarha, jonka eteläreunassa oleva kreivillisen ja vapaaherrallisen Mannerheim-suvun uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1823 on C.L. Engelin piirtämä. Hautausmaa-alue kirkkotarhan ympärillä on erotettu ympäristöstään kuusiaidalla.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Lähteet

Tove Riska, Askaisten kirkko. Suomen kirkot 2. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1961.

Luonti: 1.1.1900

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Kirkko

Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.9.2011

Kuvaus

Kivikirkko, pitkäkirkko. Askaisten kirkon suorakaiteen muotoisen runkohuoneen pohjoiseinään liittyy sakaristo ja eteläsivulla on Carpelan-suvun hautaholviin johtava eteishuone. Vaaleaksi kalkitussa kirkossa on hollantilaistyylinen, lappeiltaan kaartuva paanukatto. Katon harjalla on kolme isoa koristeellista ristiviiriä. Pyörökaarisissa ikkunoissa on lyijypuitteinen rombilasitus. Ovilevyjen vinoneliöpaneelit sekä lyötteet ja avaimet ovat 1600-luvulta. Yksilaivaisen ja kolmitraveisen, kauttaaltaan valkoiseksi kalkitun kirkkosalin 8-jakoiset holvit ovat ruoteettomat. Kirkkosalin kiinteään sisustukseen kuuluvat kuoripenkit, alttarikaide, herrasväen lehterit kuorin kummallakin puolella sekä Herman Flemingin ja hänen vaimonsa Kristina Rosladenin lahjoittama flensburgilaisen Claus Gabrielin tammesta veistämä rehevää barokkityyliä edustava saarnastuoli kaikukatoksineen. Lisäksi kirkossa on useita Fleming-suvun jäsenten hautausvaakunoita. Niistä Saarenmaan käskynhaltija Per Flemingin (k. 1674) vaakunaan liittyy kahdeksan isän- ja kahdeksan äidinpuoleista sukuvaakunaa. Alttarin edessä on Klas Flemingin (k. 1766) ja hänen vaimonsa Kristina von Liewenin (k. 1743) kalkkivinen hautakivi peittämässä Fleming-suvun lattian alla olevaa hautaholvia. Kaappikello on seurakunnan nuorten miesten lahjoittama 1823. Askaisten kirkko liittyy kenraalikuvernööri Herman Flemingin rakennuttamaan Louhisaaren linnaan. Louhisaaresta johtavan lähes kolmen kilometrin pituisen puistotien päätteenä on erillinen kellotapuli. Kirkkoa ympäröi lehtipuiden reunustama kirkkotarha, jonka eteläreunassa oleva kreivillisen ja vapaaherrallisen Mannerheim-suvun uusklassillinen hautakappeli vuodelta 1823 on C.L. Engelin piirtämä. Hautausmaa-alue kirkkotarhan ympärillä on erotettu ympäristöstään kuusiaidalla.

Luonti: 1.1.1900

Historia

nykyasu 1653. Lemun emäseurakuntaan kuuluneen Askaisten kappelikirkon tarkkaa ikää ei tunneta. Nykymuotoonsa se uudistettiin kenraalikuvernööri Herman Flemingin toimesta 1653. Viimeksi kirkkoa on korjattu vuosina 1937, 1971, 1986 (mm. sisä- ja ulkomaalaus).

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Tapuli

Suunnittelija: Mikael Piimänen (rak.) Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 20.9.2011

Kuvaus

Paanukattoisen kellotapulin leveä pohjakerros on kiveä ja valkoiseksi rapattu. Alaosan keskellä on kirkkotarhaan johtava sisäänkäytävä ja sen molemmilla puolilla erilliset säilytystilat. Kellotaso on kahdeksankulmainen ja sen päätteenä on viiriin päättyvä sipulikupoli. Tapuli on vuodelta 1779 ja tehty rakennusmestari Mikael Piimäsen johdolla. Kirkonkellot ovat poikkeuksellisen vanhat. Keskiaikaista muotoa edustava kello sekä 1500-luvun tyyppiä oleva kello ovat perimätiedon mukaan Louhisaaren kartanon lahjoittamat. Kolmas kello on valettu Tallinnassa 1548.

Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

Rakennetun ympäristön piirustukset  Askaisten kirkko

kopioi linkki tälle sivulle: