RAKENNUSPERINTÖ

Varsinais-Suomi
Turku
Katariinan kirkko	200936
Kiinteistötunnus:	853-489-1-32;
Kulttuurihistoriallinen tyyppi:	Uskonnon harjoittaminen
takaisin

Kuvaus

Kivikirkko, keskiaikainen. Keskiaikaisen Turun Katariinan kivikirkon päädyt ovat koristelemattomat. Pohjoisseinän keskellä on maaseutukirkkojen ainoa pohjoisportaali. Länsipäässä on matala myöhemmin rakennettu eteishuone suunnitellun tornin paikalla. Kolmilaivaisessa nelitraveisessä kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Holvit ovat tyypiltään ristiholveja. Pilarien väliset pitkittäiset arkadikaaret ovat voimakkaasti profiloidut. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Urkulehterinkaiteen evankelista- ja apostoliaiheiset maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760, Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Vuonna 1822 pystytetty punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu Suomen taiteellisesti merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa. Kirkkotarhassa on lisäksi kolme muurattua hautakappelia.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Aikaisempi nimi: Kaarinan kirkko

Käyttöaika:

Muu nimi: Pyhän Katariinan kirkko

Käyttöaika:

Lähteet

Kaarinan kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964. Maarian kirkon ja Kaarinan kirkon korjaus, Turku. Arkkitehtitoimisto Laiho & Pulkkinen & Raunio. ARK 7/1984. Pyhän Katariinan pihoilta. Kaarinan seurakunnan vaiheita. Pieksämäki 1990. Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994. Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. SKS 2007.

Luonti: 1.1.1900 Viimeisin muutos: 29.5.2008

Suojelu

Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Rakennukset ja rakennelmat

Frenckell-suvun hautakappeli

Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Frenckell-suvun korkea empiretyylinen kappeli on vuodelta 1818.

Luonti: 1.1.1900

Gadolin-suvun hautakappeli

Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Gadolin-suvun paanukattoinen tiilikappeli on vuodelta 1785.

Luonti: 1.1.1900

Kirkko

Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.6.2008

Kuvaus

Kivikirkko, keskiaikainen. Keskiaikaisen Turun Katariinan kivikirkon päädyt ovat koristelemattomat. Pohjoisseinän keskellä on maaseutukirkkojen ainoa pohjoisportaali. Länsipäässä on matala myöhemmin rakennettu eteishuone suunnitellun tornin paikalla. Kolmilaivaisessa nelitraveisessä kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Holvit ovat tyypiltään ristiholveja. Pilarien väliset pitkittäiset arkadikaaret ovat voimakkaasti profiloidut. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Urkulehterinkaiteen evankelista- ja apostoliaiheiset maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760, Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Vuonna 1822 pystytetty punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu Suomen taiteellisesti merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa. Kirkkotarhassa on lisäksi kolme muurattua hautakappelia.

Luonti: 1.1.1900

Historia

Keskiaikainen. Katariinan kirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Runkohuoneen rakentamisen yhteydessä varauduttiin kaksilaivaiseksi holvattavaan kirkkosaliin, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läntinen eteishuone rakennettiin aivan 1600-luvun lopussa. Ikkunat laajennettiin nykymuotoonsa 1903 tehdyssä korjauksessa. Kirkon paanukattoa jäljittelevä liuskekivikatto on vuodelta 1907. Kirkkosali ja maalaukset restauroitiin 1926. Maalausten konservointi tapahtui 1960-luvun lopussa. Viimeisin kunnostus kirkossa tehtiin 1984, jolloin valaistus ja kirkkotekstiilit uusittiin (Arkkitehtitoimisto Laiho-Pulkkinen-Raunio).

Luonti: 1.1.1900

Suojelu
Suojelun väline:	Kirkkolaki näytä kirkkolain menettelyt
Prosessin tila:	Suojeltu
Kohdentuminen ja keskeinen sisältö:
Luonti: 1.1.1900

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kaarinan kirkko 1000014881, kirkkorakenteet

Tapuli

Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Kirkkotarhan porttina toiminut tiilestä muurattu kellotapuli on vuodelta 1826.

Luonti: 1.1.1900

Winter-suvun hautakappeli

Luonti:1.1.1900

Kuvaus

Winter-suvun kahdeksankulmainen kappeli on vuodelta 1791.

Luonti: 1.1.1900

Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.

Linkit Museoviraston muihin aineistoihin

VirastoVahva asianhallintajärjestelmä  MV/127/05.01.02/2019 TURKU, Pyhän Katariinan kirkon sadevesijärjestelmä ja sisätilan muutokset   Arkeologiset kohteet muinaisjäännösrekisterissä  Kaarinan kirkko 1000014881, kirkkorakenteet   Arkeologiset hankkeet  Pyhän Katariinan kirkko, entinen Kaarinan kirkko, Kaivaus 1945 Lars Pettersson    Pyhän Katariinan kirkko, Valvonta 1926    Pyhän Katariinan Kirkko, Valvonta 1983

kopioi linkki tälle sivulle: