Kivikirkko. Helsingin keskustan läpi kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen katuakselin päätepisteenä olevalla Kallion kirkolla on monumentaalinen kaupunkirakennustaiteellinen sijainti. Kirkon ympärillä on puistomainen alue portaineen ja terassointeineen.
Kirkko on pohjakaavaltaan latinalaisen ristin muotoinen. Kuoriosan päältä kohoaa korkea torni, jonka vieressä levittyvät seurakunnalliset tilat kappeleineen ja virastoineen. Sakaristo on eteläpäätyyn liittyvässä puolipyöreässä apsidissa. Täysin symmetrisen kompaktin tiilirakenteisen kirkon julkisivut on verhoiltu karkeusasteeltaan vaihtelevalla Uudenkaupungin harmaalla graniitilla. Harkot on käsitelty squared rubble-menetelmän mukaisesti. Seinäpintojen osaksi abstrakti, osaksi luontoaiheinen tyylitelty koristelu on samaa kiveä. Tornissa on seitsemän kirkonkelloa, joita varten Jean Sibelius teki 1911 koraalisävelmän.
Kolmilaivaisen kirkkosalin leveää keskiosaa kattaa suuri tynnyriholvi, jonka kaariaukkojen kautta salia kolmella sivulla ympäröivät lehterit avautuvat keskilaivaan. Alttarilla on kuvanveistäjä Hannes Autereen hongasta veistämä krusifiksi ja sen alla reliefi "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut". Paavo Tynellin kookkaat messinkivalaisimet ovat vuodelta 1932.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Kallion kirkko. Pieksämäki 1977.
Pekka Korvenmaa, Lars Sonckin arkkitehtuuri 1905-1945. Lars Sonck 1870-1956.Arkkitehti. Suomen rakennustaiteen museon monografiasarja 1981.
Kivikirkko. Helsingin keskustan läpi kulkevan etelä-pohjoissuuntaisen katuakselin päätepisteenä olevalla Kallion kirkolla on monumentaalinen kaupunkirakennustaiteellinen sijainti. Kirkon ympärillä on puistomainen alue portaineen ja terassointeineen.
Kirkko on pohjakaavaltaan latinalaisen ristin muotoinen. Kuoriosan päältä kohoaa korkea torni, jonka vieressä levittyvät seurakunnalliset tilat kappeleineen ja virastoineen. Sakaristo on eteläpäätyyn liittyvässä puolipyöreässä apsidissa. Täysin symmetrisen kompaktin tiilirakenteisen kirkon julkisivut on verhoiltu karkeusasteeltaan vaihtelevalla Uudenkaupungin harmaalla graniitilla. Harkot on käsitelty squared rubble-menetelmän mukaisesti. Seinäpintojen osaksi abstrakti, osaksi luontoaiheinen tyylitelty koristelu on samaa kiveä. Tornissa on seitsemän kirkonkelloa, joita varten Jean Sibelius teki 1911 koraalisävelmän.
Kolmilaivaisen kirkkosalin leveää keskiosaa kattaa suuri tynnyriholvi, jonka kaariaukkojen kautta salia kolmella sivulla ympäröivät lehterit avautuvat keskilaivaan. Alttarilla on kuvanveistäjä Hannes Autereen hongasta veistämä krusifiksi ja sen alla reliefi "Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekevät ja raskautetut". Paavo Tynellin kookkaat messinkivalaisimet ovat vuodelta 1932.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Helsingin suomalais-ruotsalainen kaupunkiseurakunta päätettiin 1905 jakaa kuudeksi seurakunnaksi vapusta 1907 lähtien. Samalla tehtiin myös päätös uuden kirkon rakentamisesta Pitkänsillan pohjoispuolelle. Sen suunnittelusta pidetyn arkkitehtikilpailun sekä sen pohjalta kolmen palkitun kesken pidetyn uusintakilpailun voitti arkkitehti Lars Sonck. Kallion kirkko vihittiin käyttöön 1912. Kirkon alkuperäinen kuorijärjestely uusittiin 1955-1956 (Antti Salmenlinna). Kuorin yläosassa alttarin yläpuolella sijainneet urut siirrettiin takalehterille. Viimeisin sisäkorjaus kirkossa tehtiin 1986 (arkkitehti Heikki Havas ja sisustusarkkitehti Tauno Kivinen), jolloin mm. kirkon alle tehtiin uurnaholvi. Ulkoseinien kivimuurauksen uudelleenkiinnitys tehtiin 1999-2000.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.