Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Kaksitorninen Johanneksen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa. Se on myös erottamaton osa Korkeavuorenkadun mannermaishenkistä kaupunkikuvaa.
Kirkon ympärillä on terassoitu puisto joka liittyy muurin erottamana viereiseen urheilukenttään.
Poikkilaivalla varustetun pitkäkirkon toisessa päädyssä kohoaa kaksi mahtavaa tornia. Tyylin mukainen ornamentiikka on harvinaisen rikasmuotoista. Koristeaiheiden materiaalina on käytetty betonia. Kolmilaivaista kirkkosalia kattaa koristeellisin yksityiskohdin varustettu puulaipio. Keskilaiva on basilikaalisesti sivulaivoja korkeampi. Lehterikerros reunustaa kirkkoa kolmella sivulla. Poikkilaivan takaseinissä on suuret lasimaalauksin varustetut ruusuikkunat. Taivaallinen näky -aiheisen alttaritaulun on maalannut Eero Järnefelt 1932.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Heikki Nuutinen, Johanneksen kirkko 100 vuotta 1891-1991. Helsinki 1991.
Keskellä kylää. Helsingin hiippakunnan kirkkoja. Kirjapaja Oy. Jyväskylä 1999.
Kivikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko. Kaksitorninen Johanneksen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa. Se on myös erottamaton osa Korkeavuorenkadun mannermaishenkistä kaupunkikuvaa.
Kirkon ympärillä on terassoitu puisto joka liittyy muurin erottamana viereiseen urheilukenttään.
Poikkilaivalla varustetun pitkäkirkon toisessa päädyssä kohoaa kaksi mahtavaa tornia. Tyylin mukainen ornamentiikka on harvinaisen rikasmuotoista. Koristeaiheiden materiaalina on käytetty betonia. Kolmilaivaista kirkkosalia kattaa koristeellisin yksityiskohdin varustettu puulaipio. Keskilaiva on basilikaalisesti sivulaivoja korkeampi. Lehterikerros reunustaa kirkkoa kolmella sivulla. Poikkilaivan takaseinissä on suuret lasimaalauksin varustetut ruusuikkunat. Taivaallinen näky -aiheisen alttaritaulun on maalannut Eero Järnefelt 1932.
Luonti: 1.1.1900
Historia
1956, 1991 (peruskorjaus) Eteläiseen Helsinkiin suunnitellusta uudesta kirkosta järjestettiin 1878 yleinen arkkitehturikilpailu. Kirkko rakennettiin 1888-1891 ruotsalaisen arkkitehti Adolf Emil Melanderin voittaneen ehdotuksen mukaan. Johannes-nimen kirkko sai Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaon yhteydessä 1905. Vuonna 1912 tehdyssä korjauksessa kirkkosalin monivärinen ja nyanssoitu sisämaalaus muutettiin yhtenäisen vaaleaksi. Kuoriosan taustan uudelleenjärjestely tehtiin 1939. Viimeisin korjaus kirkossa tehtiin 1990-1992 (arkkitehti Heikki Havas), jolloin julkisivujen vaurioituneet betonirakenteet ja -koristeet uusittiin tai kunnostettiin. Lisäksi kirkon alla louhittiin lisätiloja.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö