Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Snappertunan kirkonmäki läheisine pappiloineen on parhaiten säilyneitä kirkollisia ympäristöjä Suomessa.
Raaseporinjoen laaksoa reunustavan kumpuilevan maiseman keskipisteenä oleva kirkko kuuluu maamme vanhimpiin ristikirkkoihin. Kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1776 rakennettu kellotapuli, sen länsipuolella oleva makasiini, joka on paikalla olleen vanhemman tapulin pohjakerros, sekä hautakappeli vuodelta 1778.
Korkeaseinäisessä empirelaudoitetussa ristikirkossa on suhteellisen loiva paanukatto. Ristivarsien oviaukoissa on eteisrakennukset.
Seiniltään pystylaudoitetussa kirkkosalissa on ristikeskuksessa ollut sittemmin umpeenlaudoitettu välikattokupoli. Holvin ja seinän yhtymäkohdassa on voimakkaasti profiloitu kattolista. Länsi- ja pohjoislehterin kaiteissa on maalarina toimineen seurakunnan lukkari Gustaf Graanin 1700-luvun alussa tekemät maalaukset. Länsilehterissä apostolit ja pohjoislehterissä Neitsyt Marian kuvan vierelle sijoitetet puhtaan uskon esitaistelijat, tsekki Johan Hus ja firenzeläinen Savonarola sekä reformaattorit Luther ja Melanchthon. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun vuodelta 1841 on maalannut J.E. Lindh. 9-äänikertaiset urut vuodelta 1884 ovat tallinnalaisen urkurakentaja Gustav Norrmanin. Penkit ja lattia ovat puunväriset.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Lähteet
Henry Rask, Snappertuna, en kustbygds hävder. Del 1. Forntid – 1809. Ekenäs 1991.
Tove Riska, Sanningsvittnen mm i Snappertuna kyrka. Iconographisk post 2/1991.
Kirkkotarhan lounaiskulmassa oleva eversti Robert Montgomeryn vaimolleen Anna Sibylla von Stalbourgille rakennuttama hautakappeli on vuodelta 1778.
Luonti: 1.1.1900
Kirkko
Osoite:
Snappertunan Kirkkotie 87 10710 SNAPPERTUNA
Luonti:1.1.1900 Viimeisin muutos: 4.6.2008
Kuvaus
Puukirkko, tasavartinen ristikirkko. Snappertunan kirkonmäki läheisine pappiloineen on parhaiten säilyneitä kirkollisia ympäristöjä Suomessa.
Raaseporinjoen laaksoa reunustavan kumpuilevan maiseman keskipisteenä oleva kirkko kuuluu maamme vanhimpiin ristikirkkoihin. Kokonaisuuteen kuuluu myös vuonna 1776 rakennettu kellotapuli, sen länsipuolella oleva makasiini, joka on paikalla olleen vanhemman tapulin pohjakerros, sekä hautakappeli vuodelta 1778.
Korkeaseinäisessä empirelaudoitetussa ristikirkossa on suhteellisen loiva paanukatto. Ristivarsien oviaukoissa on eteisrakennukset.
Seiniltään pystylaudoitetussa kirkkosalissa on ristikeskuksessa ollut sittemmin umpeenlaudoitettu välikattokupoli. Holvin ja seinän yhtymäkohdassa on voimakkaasti profiloitu kattolista. Länsi- ja pohjoislehterin kaiteissa on maalarina toimineen seurakunnan lukkari Gustaf Graanin 1700-luvun alussa tekemät maalaukset. Länsilehterissä apostolit ja pohjoislehterissä Neitsyt Marian kuvan vierelle sijoitetet puhtaan uskon esitaistelijat, tsekki Johan Hus ja firenzeläinen Savonarola sekä reformaattorit Luther ja Melanchthon. Ristiinnaulittua esittävän alttaritaulun vuodelta 1841 on maalannut J.E. Lindh. 9-äänikertaiset urut vuodelta 1884 ovat tallinnalaisen urkurakentaja Gustav Norrmanin. Penkit ja lattia ovat puunväriset.
Luonti: 1.1.1900
Historia
(1797). Snappertunan kirkon rakensivat Karjaan emäseurakuntaan kuuluneiden rannikkokylien asukkaat 1600-luvulla omaksi saarnahuoneekseen helpottaakseen kirkossakäyntiään. Maankohoaminen oli katkaissut heidän luonnolliset vesireittinsä ja maantie oli pitkä ja hankala. Vaatimaton saarnahuone sijaitsi samalla paikalle, jonne 1689 rakennettiin nykyinen ristikirkko. Testamenttilahjoituksella kustannettiin 12 kirvesmiestä kirkon tekemiseen.
Kirkko korotettiin 7-8 hirsikerralla ja varustettiin lautaholvilla 1797. Pohjoisen ja itäisen ristivarren väliseen kulmaukseen rakennettiin uusi pulpettikattoinen sakaristo. Lisäksi kirkon ikkunat uusittiin ja eteläiseen ristivarteen tehtiin lehteri. 1860-luvulla kirkko sai nykyisen empiretyylisen ulkovuorauksen ja eteisrakennukset. Vuosina 1958-59 tehdyssä korjauksessa penkit ja lattia uusittiin ja sisäseinät laudoitettiin. Nykyasu on arkkitehti Ulla Raholan johdosta tehdystä restauroinnista vuodelta 2000.
Karjaan emäkirkkoon kuulunut kappeliseurakunta itsenäistyi 1928. Vuodesta 1977 se on kuulunut Tammisaareen.
Lounaissuomalaista tapulityyppiä edustava sipulikupolinen kellotapuli on rakennettu vuonna 1776 Fagervikin ruukin rakennusmestari Anders Takolanderin johdolla.
Luonti: 1.1.1900
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.
Linkit Museoviraston muihin aineistoihin
Kulttuuriympäristön tutkimusraportit / rakennettu ympäristö