Kivikirkko, keskiaikainen. Siuntion kirkko liittyy maisemalliselta sijainniltaan ja historialtaan läheisesti Suitian kartanoon ja sen eri aikaisiin omistajiin.
Suorakaiteen muotoisen runkohuoneen länsi ja itäpäädyssä on niukka tiilikoristelu, sakaristo ja asehuone on purettu. Valkeaksi kalkittu uudempi sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Länsifasadissa olevassä pääsisäänkäyntinä on empireportaali. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on keskilaivassa tähtilholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Nelikulmaiset pilarit on pyöristetty ja varustettu kapiteeleilla. Holveissa on myöhäiskeskiaikaisia kalkkimaalauksia.
Kirkon arvokkaimpaan esineistöön kuuluvan kalkkikivisen kastemaljan vuodelta 1550 on tehnyt tallinnalainen kivenhakkaaja Tomas Tomasson. Kristoforos-veistoksen kannattama mustaa ebeholtsia ja norsunluuta jäljittelevä saarnastuoli on turkulaisen puuseppä Mathias Reimanin tekemä vuonna 1683. Saarnastuolin esikuvana oli Turun tuomiokirkossa ollut, mutta muutamaa vuotta aikaisemmin tulipalossa tuhoutunut saarnatuoli.
Kivikirkko, keskiaikainen. Siuntion kirkko liittyy maisemalliselta sijainniltaan ja historialtaan läheisesti Suitian kartanoon ja sen eri aikaisiin omistajiin.
Suorakaiteen muotoisen runkohuoneen länsi ja itäpäädyssä on niukka tiilikoristelu, sakaristo ja asehuone on purettu. Valkeaksi kalkittu uudempi sakaristo on kirkon itäpäädyssä. Länsifasadissa olevassä pääsisäänkäyntinä on empireportaali. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on keskilaivassa tähtilholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Nelikulmaiset pilarit on pyöristetty ja varustettu kapiteeleilla. Holveissa on myöhäiskeskiaikaisia kalkkimaalauksia.
Kirkon arvokkaimpaan esineistöön kuuluvan kalkkikivisen kastemaljan vuodelta 1550 on tehnyt tallinnalainen kivenhakkaaja Tomas Tomasson. Kristoforos-veistoksen kannattama mustaa ebeholtsia ja norsunluuta jäljittelevä saarnastuoli on turkulaisen puuseppä Mathias Reimanin tekemä vuonna 1683. Saarnastuolin esikuvana oli Turun tuomiokirkossa ollut, mutta muutamaa vuotta aikaisemmin tulipalossa tuhoutunut saarnatuoli.
Luonti: 1.1.1900
Historia
Keskiaikainen. Siuntion kirkko sisältää monien muiden keskiaikaisten kirkkojen tavoin useita rakennusvaiheita. Sen vanhin osa on ollut sittemmin purettu sakaristo. Runkohuoneen myöhemmästä holvauksesta kertoo ullakolla näkyvä pohjoisseinän aiemmin korkeammalle ulottuneen ikkunan umpeenmuuraus.
Kirkon sakaristona on 1700-luvun loppupuolella rakennettu hautakuori. jonka rakennettujana toimi Suitian kartanon omistanut Christian Reuterholm. Haminan rauhan jälkeen Reuterholmit tyhjensivät kuorin ja siirsivät arkut Strängnäsin tuomiokirkoon. Vuonna 1823 sattuneen tulipalon jälkeen sakaristo ja asehuone purettiin, kirkon pilarit pyöristettiin ikkunat suurennettiin. Uusi sakaristo sisustettiin tyhjäksi jääneeseen Reuterholm-suvun hautakuoriin. Holveissä olevat maalaukset otettiin esille ja restauroitiin 1937.
Viimeksi kirkko on korjattu 1968-1970 arkkitehti Lars Rejströmin johdolla. Tällöin myös urut uusittiin ja kirkon länsitraveen alle kaivettiin saniteettitilat.
Vuonna 1417 asiakirjalähteissä ensimmäisen kerran mainitun seurakunnan perustaminen saattaa olla yhteydessä läheiseen suurkartanoon tai se on tavalla tai toisella liittynyt Lohjan emäkirkon alaisuuteen. Keskiajan loppupuolella se on jo ollut itsenäinen seurakunta.
Kirkon luoteispuolella olevan kellotapulin pohjakerros on keskiaikainen, sen päällä oleva kolmikerroksinen puutapuli on vuodelta 1729. Tapulin nykyasu ei anna oikeutta sen arkkitehtuurille.
Ladattava tiedosto saattaa sisältää kuvia, karttoja tai muita sisältöjä jotka ovat tekijänoikeuksin suojattuja. Tiedoston tekijänoikeudet kuuluvat tutkimusraportin tekijälle ja muille raportissa mainituille tahoille. Sisällön jatkokäyttöä varten on hankittava lupa tekijänoikeuksien haltijalta.